Tässä artikkelissa perehdymme Pushpa Kamal Dahal:een, aiheeseen, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime aikoina. Pushpa Kamal Dahal:stä on tullut olennainen hahmo eri alueilla, ja se on synnyttänyt jakautuneita mielipiteitä ja herättänyt suurta kiinnostusta suuressa yleisössä. Tässä artikkelissa tutkimme Pushpa Kamal Dahal:n eri näkökulmia, analysoimme sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan ja tutkimme sen läsnäolon mahdollisia vaikutuksia ympäristössämme. Samoin pyrimme ymmärtämään Pushpa Kamal Dahal:n tärkeyden nykyisessä kontekstissa ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.
Pushpa Kamal Dahal (nepaliksi पुष्पकमल दाहाल; s. 11. joulukuuta 1954[1]) on nepalilainen poliitikko. Hän on maan suurimman puolueen, Nepalin kommunistisen puolueen (maolainen), johtaja. Dahal on toiminut maansa pääministerinä joulukuusta 2022[2]. Sitä ennen hän oli toiminut pääministerinä kahdesti vuosina 2008–2009 ja 2016–2017. Vuosina 1996–2006 maolaiset kävivät Prachandan johdolla sotaa Nepalin hallitusta vastaan.
Pushpa Kamal Dahal tunnetaan yleisesti salanimellään Prachanda (nepaliksi प्रचण्ड, suom. raivoisa[3]).
Prachanda syntyi köyhään pienviljelijäperheeseen Dhikur Pokharissa Kaskin alueella.[1][4] Vanhemmiltaan (Muktiram ja Bhawani Dahal)[1] nimen Chhabi Lal Dahal saanut poika[5] oli perheen kahdeksasta lapsesta (6 tytärtä ja 2 poikaa)[1] vanhin.[5] Esikoisen ollessa kuusivuotias Dahalit joutuivat muuttamaan vuoristoiselta kotiseudultaan Terain tasangoille.[5]
Kymmenennellä luokalla[4] Chhabin biologian opettaja antoi tälle nimen Pushpa Kamal, koska pojan ulkonäkö opettajan mielestä muistutti samannimistä kukkaa. Nimi oli koululaiselle mieluinen ja hän päätti pitää sen.[6] Lukion käytyään Prachanda muutti Kathmanduun opiskelemaan yliopistossa. Hän viimeisteli tutkintonsa kotikaupungissaan Chitwanissa. Valmistuttuaan 1976 Prachanda työskenteli kaksi ja puoli vuotta opettajana Gorkhan alueella. Työnsä ohella hän opetti lukutaidottomia aikuisia lukemaan, auttoi paikallisia viljelijöitä ja tutustutti näitä kommunistiseen filosofiaan.[5]
Prachanda kiinnostui kommunistisesta aatteesta jo kouluaikana. Kipinän poliittiseen heräämiseen antoivat Nepalin köyhien ja opiskelijoiden voimistunut liikehdintä sekä Kiinan kulttuurivallankumous.[7] Varsinaisesti hän meni mukaan politiikkaan opiskeluvuosinaan pääkaupungissa, missä hän tutustui liikkeen suuriin nimiin. 1970-luvun lopussa hän alkoi jo olla kokopäiväinen poliitikko.[5]
Prachandan ensimmäinen puolue oli Nepalin kommunistinen puolue (Pushpa Lal), johon hän liittyi 1970-luvun alussa.[1][4] Vuosikymmenen loppupuolella hän vaihtoi NKP:hen (Chautho Mahadhibeshan). 1980-luvun alussa Prachanda siirtyi pois julkisuudesta maanalaiseen poliittiseen työhön. Hän oli aktiivinen varsinkin puolueensa nuorisojärjestössä, jonka presidentiksi hän nousi 1983. NKP (Chautho Mahadhibeshan) hajosi 1983, jolloin Prachanda siirtyi monien muiden tavoin uuteen NKP:hen (Mashal). Hän nousi nopeasti puolueen keskuskomiteaan, poliittiseen toimikuntaan ja pääsihteeriksi. 1990-luvun alkupuolella riidat puoluetoveiden kesken jälleen kärjistyivät ja Prachanda siirtyi NKP:hen (Ekata Kendra).[1]
Prachandan taival NKP:ssä (Ekata Kendra) jäi lyhyeksi, sillä hän kannattajineen perusti oman puolueen vuonna 1995. Vuoden kestäneiden valmistelujen jälkeen Nepalin kommunistinen puolue (maolainen) aloitti sodan, maolaisittain "kansansodan", joka päättyi voitollisesti kymmenen vuotta myöhemmin, kun kuningas Gyanendra syöstiin vallasta ja valtiosta tehtiin tasavalta.[5] Prachanda oli sota-ajan sekä puolueensa poliittinen että sotilaallinen johtaja. Maolaiset ovat nimittäneet taktiikkaansa "Prachandan tieksi/poluksi". Teoriaansa kehittäessään, peruskatsomuksiltaan marxilais-leniniläis-maolainen, Prachanda otti vaikutteita varsinkin ihailemaltaan perulaiselta Loistava polku -liikkeeltä[7].
Ennen tunnetuinta salanimivalintaansa Pushpa Kamal Dahal käytti maanalaisuuden kaudellaan mm. nimiä Kalyan, Bishwas, Nirman.[4]
Prachanda astui julkisuuteen vuonna 2006 oltuaan maanalla 25 vuotta.[1] Keväällä 2008 maolaiset nousivat suurimmaksi puolueeksi perustuslakia säätävän kokouksen vaaleissa.[8] Prachanda oli ehdolla kahdessa yhden hengen vaalipiirissä, jotka molemmat hän voitti suurella marginaalilla.[9] Vaalivoiton jälkeen, ja jo ennen vaaleja,[10] maolaiset kaavailivat Prachandasta maan seuraavaa presidenttiä. Kun tämä ei näyttänyt toteutuvan, tavoitteesta luovuttiin ja maolaiset tukivat toista ehdokasta, joka hävisi Kongressipuolueen ehdokkaalle.[5] Suurimpana puolueena maolaiset saivat kuitenkin hallituksen johdettavakseen. Perustuslakia säätävä kokous valitsi Prachandan pääministeriksi 15. elokuuta 2008[11] ja hän vannoi virkavalansa 18. elokuuta 2008.[12] Prachandaa tuki 21 kokouksen 25 puolueesta. Ennen valintaansa Prachanda luopui (vuonna 2001 muodostetun) maolaisten armeijan (PLA) johtajuudesta.[10]
Dahal erosi pääministerin tehtävästä toukokuussa 2009 armeijan komentajasta käydyn kiistan jälkeen. Prachandan hallitus yritti erottaa armeijan johtajan, mutta presidentti Ram Baran Yadav kumosi päätöksen.[13]
Prachanda on ollut pitkään naimisissa Sita Poudelin (Dahal) kanssa. He päätyivät yhteen järjestetyssä avioliitossa teini-ikäisinä.[14] Parilla on neljä lasta: kolme tytärtä (Gyanu, Renu, Ganga) ja yksi poika (Prakash).[1] Myös muut perheenjäsenet ovat aktiivisesti mukana maolaispuolueen toiminnassa. 1970-luvun lopulla mukaan liikkeeseen mennyt Sita on puolueen keskusneuvonantaja[14]. Renu on perustuslakia säätävän kokouksen jäsen[15]. Prakash kuuluu puolueen aluetoimikuntaan[16].