Pyhän Jaakobin kirkko (Paimio)
Tässä artikkelissa perehdymme Pyhän Jaakobin kirkko (Paimio):n kiehtovaan maailmaan. Tämä aihe kiinnostaa hyvin monenlaisia ihmisiä, koska sen vaikutukset tuntuvat jokapäiväisen elämän eri alueilla. Pyhän Jaakobin kirkko (Paimio) on ollut historiallisista näkökohdista nykypäivän merkityksellisyyteen asti sekä asiantuntijoiden että harrastajien tutkimusten, keskustelujen ja pohdiskelujen kohteena. Seuraavilla riveillä tutkimme Pyhän Jaakobin kirkko (Paimio):n eri puolia analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja sen mahdollista tulevaa kehitystä. Liity meihin tälle Pyhän Jaakobin kirkko (Paimio):n kiertueelle ja tutustu kaikkeen, mitä tällä jännittävällä aiheella on tarjota!
| Pyhän Jaakobin kirkko (Paimio) Sankt Jakobs kyrka (Pemar) |
|
|---|---|
 Taustalla kirkko, etualalla Rehbinderin hautakappeli. |
|
| Sijainti | Jaakobintie 38, Hevonpää, Paimio |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Pyhän Jaakobin seurakuntayhdistys, (Paimion seurakunta) |
| Rakentamisvuosi | 1926-1928 |
| Suunnittelija | Lars Sonck |
| Materiaali | kivi, tiili |
| Istumapaikkoja | 200 |
 |
|
Pyhän Jaakobin kirkko (ruots. Sankt Jakobs kyrka) on samannimisen seurakuntayhdistyksen omistama kirkko Paimiossa Varsinais-Suomessa. Se on toinen Paimion alueella olevista kirkoista, Hevonpäähän 1926–1928 harmaakivestä tehdylle jalustalle rakennettu punatiilinen pitkäkirkko. Toinen on Pyhän Mikaelin kirkko Vistan kylässä.[1]
Arkkitehti Lars Sonck laati palaneen kirkon tilalle jo 1912 piirustukset jugendtyylistä puista pitkäkirkkoa varten, mutta suunnitelma hylättiin. Myös sittemmin rakennettu kirkko on hänen suunnittelemansa. Kirkon kolmilaivaisen runkohuoneen pitkiltä sivuilta ulkonevat pohjoispäädyssä sakasti ja vastakkainen kylkiäinen. Pohjoispäädyn satulakatolta nousee piikkiin päättyvä kattoratsastaja. Pitkien sivujen ikkunat ovat segmenttikaaripäätteiset ja väriltään vaalean kellertävät. Keskilaivan sisäkatto on lautainen paraabeliholvi, sivulaivoissa on tasakatot. Kirkon sisäkoristelun teki Oskari Niemi, se uusittiin 1960. Myös alttarin mosaiikkiteos Kristuksen pää on Niemen tekemä, vuodelta 1928. Istumapaikkoja kirkossa on 200. Kirkon 7-äänikertaiset urut on valmistanut Edwin Ilmarinen 1979. Erillisen puisen kellotapulin rakensi Joonas Wrigstadius 1734, sen kellot ovat vuosilta 1744 ja 1875.[1] Kirkon kuori on rakennuksen pohjoispäädyssä ja saarnatuoli on alttarin takana, rakennettu sen kanssa yhteen.
Rehbinderin hautakappeli
Viksbergin kartanon kirkkoa varten lahjoittamalla maa-alueella on kartanon omistajiin kuuluneen Rehbinder -suvun 1824 rakennuttama hautakappeli. Sinne on haudattu majuri, vapaaherra Reinhold Johan Rehbinder puolisoineen sekä heidän poikansa, kartanon 1811–1841 omistanut ministerivaltiosihteeri ja kreivi Robert Henrik Rehbinder puolisoineen. Muodoltaan puolipyöreän kappelin on suunnitellut Carl Ludvig Engel.[2]
Lähteet
- ↑ a b Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 238-239. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1
- ↑ Pyhän Jaakobin kirkko Paimion seurakunta. Arkistoitu 15.7.2015. Viitattu 3.4.2015.
