Nykymaailmassa Pyhän Joosefin katolinen seurakunta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille. Pyhän Joosefin katolinen seurakunta on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja fanien huomion riippumatta siitä, onko se vaikutus yhteiskuntaan, historiallinen merkitys tai vaikutus jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Pyhän Joosefin katolinen seurakunta:n eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä kiehtovasta aiheesta.
| Pyhän Joosefin katolinen seurakunta | |
|---|---|
| Suuntautuminen | Katolinen kirkko |
| Kirkkokunta | Katolinen kirkko Suomessa |
| Hiippakunta | Helsingin katolinen hiippakunta |
| Perustettu | 19. maaliskuuta 2016 |
| Kirkkoherra | Matthew Azzopardi |
| Pääkirkko | Pyhän Joosefin kirkko Kuopiossa |
| Jäseniä | 576 (1.1.2018)[1] |
| Aiheesta muualla | |
| Pyhän Joosefin katolinen seurakunta | |
Pyhän Joosefin katolinen seurakunta on katolisen kirkon seurakunta Suomessa, jonka toiminta-alueena on Itä-Suomi eli Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala sekä Etelä-Savo. Seurakunnan keskuspaikka on Kuopio, jossa seurakunnalla on Pyhän Joosefin kirkko. Lisäksi seurakunnalla on säännöllistä toimintaa Joensuussa, Mikkelissä ja Savonlinnassa ja Lieksassa.
Vuonna 2012 Kuopion alueella asui yli sata katolilaista, jotka kuuluivat Jyväskylästä käsin toimivaan Pyhän Olavin katoliseen seurakuntaan. Tuolloin he viettivät messua kerran kuussa ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa. Tilat olivat kuitenkin huonot esimerkiksi ripittäytymisen kannalta. muun muassa myanmarilaisten ja sudanilaisten pakolaisten myötä kasvanut katolilaisten joukko kaipasi Kuopioon omaa kirkkoa ja pappia.[2] Vuonna 2013 katolinen kirkko osti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kuopion seurakuntayhtymältä Männistön vanhan kirkon, joka oli valmistunut vuonna 1913. Korjaus- ja muutostöiden jälkeen se vihittiin katoliseksi Pyhän Joosefin kirkoksi 3. toukokuuta 2014. Tuolloin se kuului vielä Pyhän Olavin katoliseen seurakuntaan. 19. maaliskuuta 2016 perustettiin itsenäinen Pyhän Joosefin seurakunta, johon liitettiin aiemmin Pyhän Olavin seurakuntaan kuuluneet Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala. Vuoden 2016 lopussa seurakunnan jäsenmäärä oli 546.[3]