Nykymaailmassa Pyhän Tapanin ritarikunta:stä on tullut laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Pyhän Tapanin ritarikunta on aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja kiistoja, joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Pyhän Tapanin ritarikunta on herättänyt akateemikkojen, asiantuntijoiden, harrastajien ja uteliaiden huomion sen alkuperästä sen kehitykseen nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Pyhän Tapanin ritarikunta:een liittyviä näkökohtia ja tarjoamme kattavan ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.
Pyhän Tapanin ritarikunta | |
---|---|
![]() Ritarikunnan tunnuksia |
|
Palkinnon antaja |
Unkarin kuningas Unkarin presidentti |
Maa |
![]() ![]() |
Ensimmäinen palkinto |
1764 2011 |
Pyhän Tapanin ritarikunta (unk. Szent István rend) oli itävaltaunkarilainen ritarikunta. Se perustettiin vuonna 1764. Ritarikunta on nimetty Tapani I:n mukaan, joka hallitsi Unkaria vuosina 997–1038.[1]
Vuonna 1938 Miklós Horthysta tuli ritarikunnan suurmestari, minkä seurauksena hän muutti sen nimeksi Unkarin kuninkaallinen Pyhän Tapanin ritarikunta. Ritarikunta lakkautettiin vuonna 1946, kun Unkarista tuli tasavalta. Vuonna 2011 Viktor Orbán perusti ritarikunnan uudestaan ja sen nimi on nykyisin Unkarin Pyhän Tapanin ritarikunta.[1][2][3]
Kunniamerkkiä jaettiin kolmessa luokassa:[4]