Pyreneiden rauha

Tässä artikkelissa tutkimme Pyreneiden rauha:n aihetta perusteellisesti analysoimalla sen alkuperää, kehitystä, vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuudennäkymiä. Pyreneiden rauha on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena läpi historian, ja se on vaikuttanut yhteiskunnan, kulttuurin ja politiikan eri osa-alueisiin. Seuraavissa osissa syvennymme sen merkitykseen, vaikutuksiin ja merkitykseen nykyisessä kontekstissa ja valaisemme tämän ilmiön eri puolia. Lisäksi tarkastelemme erilaisia ​​lähestymistapoja ja mielipiteitä tarjotaksemme kattavan ja tasapainoisen näkemyksen, joka tarjoaa lukijalle laajemman ja syvemmän käsityksen Pyreneiden rauha:stä.

Pyreneiden rauhan (1659) aluemuutokset. Punaiset ovat Ranskan aluelaajennuksia ja vihreällä alleviivattu Dunkerque Englannin. Pohjoisempana oleva vihreä alue on erillisen Roskilden rauhan aluemuutos.

Pyreneiden rauha solmittiin Ranskan ja Espanjan välillä vuonna 1659. Rauhansopimuksella päättyi maiden välillä vuodesta 1635 jatkunut sotatila, joka oli alkanut kolmikymmenvuotisessa sodassa ja jatkunut sen jälkeenkin. Sopimuksen perusteella Roussillon ja suurin osa Artoista sekä Flanderin Gravelines liitettiin Ranskaan. Lisäksi Espanjan Filip IV:n oli tunnustettava Ranskan Westfalenin rauhassa saamat aluevoitot.[1] Sopimus solmittiin Bidasoajoen Konpantzia-nimisessä saaressa.

Pyreneiden rauha merkitsi yhtä askelta Espanjan suuruuden murenemisessa. Sen kansantalous taantui, valtiontalous joutui sekasortoon ja sotilaspoliittinen heikkous kävi ilmeiseksi. Tämä negatiivinen kehitys jatkui vuosisatoja. Espanjan sortuminen toisen luokan valtioksi sinetöityi 1700-luvulla Espanjan perimyssodassa, jolloin sen alue oli enää pieni osa 1500-luvun suurvaltaan verrattuna.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Rystad, Göran: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 11. s. 69. Suomentanut Eskelinen, Heikki. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08250-7