Nykyään Qinghai:stä on tullut laajasti keskusteltu aihe, joka kiinnostaa sekä asiantuntijoita että suurta yleisöä. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Qinghai on ollut lukuisten tutkimusten ja keskustelujen kohteena eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Qinghai:n merkitystä, analysoimme sen eri näkökulmia ja tarjoamme kattavan kuvan sen merkityksestä nykymaailmassa. Qinghai ansaitsee yksityiskohtaista ja kriittistä huomiota sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja maailmanlaajuiseen talouteen, jotta se ymmärtää sen todellisen ulottuvuuden yhteiskunnassamme.
Qinghai 青海省 Qīnghǎi shěng |
|
---|---|
![]() |
|
![]() Qinghain (punaisella) sijainti Kiinan kartalla. |
|
Valtio |
![]() |
Prefektuuritaso | 8 yksikköä |
Piirikuntataso | 43 yksikköä |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | maakunta |
– hallinnollinen keskus | Xining |
Pinta-ala ([1]) | 721 000 km² (4.) |
Väkiluku (2013) ([1]) | 5 777 900 (31.) |
– väestötiheys | 8[1] as./km² |
BKT (2013) |
210,1 mrd. CNY[2] (eli 0,3 % Kiinan BKT:stä) |
– asukasta kohti |
36 510 CNY, noin 4 374 EUR[3][4] (87 % Kiinan keskiarvosta)[5] |
HDI (2010[6]) | 0,638 |
Symbolit | |
– Kansallinen kirjaintunnus | QH[7] |
Lyhenteet | |
– ISO 3166 | CN-63 |
www.qh.gov.cn |
Qinghai (kiin.: 青海; pinyin: Qīnghǎi) on Kiinan maakunta.
Maakunnan naapurina ovat Gansun maakunta pohjoisessa ja idässä, Sichuan kaakossa, sekä lounaassa Tiibetin ja luoteessa Sinkiangin autonominen alue.
Suurin osa Qinghaista kuuluu Tiibetin ylänköön, joka on maailman korkein ylänkö. Monet Kiinan suurista joista lähtevät Qinghaista, mm. Jangtse ja Keltainenjoki, sekä Vietnamiin virtaava Mekong. Pääkaupunki Xining sijaitsee idän jokilaaksoissa ja on perinteisesti kuulunut Gansun maakuntaan.
Keskellä Qinghaita sijaitsee suola-aavikko nimeltä Qaidam (nimi mongolia, tarkoittaa suola-aavikkoa), jolla asustaa jonkin verran mongolialkuperää olevia paimentolaisia. Maakunnassa sijaitsee myös laaja Qinghain suolajärvi.
Qinghain maakuntarajat ovat varsin uutta alkuperää, sillä se määritettiin maakunnaksi vasta 1928.lähde? Suurin osa on aikoinaan kuulunut tiibetiläiseen Amdo-maakuntaan, tosin kaakkoisosat ovat olleet tiibetiläistä Kham-maakuntaa ja koillisosat kiinalaista Gansua. Tiibetiläiset pakolaisjärjestöt laskevatkin Qinghain kuuluvaksi etniseen Suur-Tiibetiin. Qinghai ei kuitenkaan ole kuulunut suoraan dalai-laman hallinnon alla olleeseen alueeseen.lähde? Nykyinen, 14. dalai-lama Tenzin Gyatso on syntynyt Qinghaissa, samoin vuonna 1989 kuollut 10. panchen-lama Choekyi Gyaltse.
Huhtikuussa 2010 maakunnassa sattui maanjäristys, joka surmasi satoja ihmisiä.[8]
Qinghain etniset ryhmät vuosien 2000 ja 2010 väestönlaskennoissa.[9] | ||
---|---|---|
Etninen ryhmä | 2000 | 2010 |
Han-kiinalaiset | 2 606 050 | 2 983 521 |
Tiibetiläiset | 1 086 592 | 1 375 059 |
Hui-kiinalaiset | 753 378 | 834 298 |
Monguorit | 187 562 | 204 412 |
Salaarit | 87 043 | 107 089 |
Mongolit | 86 301 | 99 815 |
Qinghain asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 5,627 miljoonaa eli 0,41 prosenttia Kiinan väestöstä (ilman Hongkongia ja Macaota). Maakunta oli Kiinan 31. väkirikkain eli kolmanneksi vähäväkisin maakuntatason hallintoalue.[10] Vuoden 2013 lopun väestöarvio oli 5,778 miljoonaa ja arvio väestötiheydestä 8 henkeä neliökilometrillä.[1]
Qinghai on yksi Kiinan etnisesti kirjavimmista maakunnista; han-kiinalaisia väestöstä on vain hiukan yli puolet. Han-asutus on keskittynyt maakunnan itäosien jokilaaksoihin. Alueen han-kiinalaiset jakautuvat kahteen ryhmään: seudulla jo vuosisatoja asuneeseen, Kiinan luoteismurretta puhuvaan ryhmään ja viime vuosikymmenten aikana alueelle siirrettyihin uusiin muuttajiin (pääosin pekingin murteen puhujia). Alueella jo pitkään asuneet, omaksi vähemmistökansakseen katsottavat hui-kiinalaiset puhuvat myös luoteismurretta, mutta heidät erottaa han-kiinalaisista uskonto: huit ovat muslimeita.
Muita kansoja Qinghaissa ovat mm. mongolit, tiibetiläiset, kazakit (Sinkiangista), salaarit, monguorit ja baoanit. Suurin etninen kirjo löytyy itäosista: Xiningin kaupungin ympärillä puhutaan noin 40 kieltä, jotka kuuluvat neljään eri kieliryhmään.lähde?
Qinghai on myös uskonnollisesti varsin kirjava. Merkittävimmät uskonnot ovat lamalaisuus, islam ja kiinalainen kansanusko (sisältää aineksia taolaisuudesta).
Qinghai on neljän suuren kulttuurin risteyspaikka: siellä sekoittuvat kiinalainen, tiibetiläinen, mongolialainen ja turkmenistanilainen kulttuuri.lähde?
Nykyisistä kieliryhmistä kiinalaiset ovat Qinghain varhaisimpia. Kiinalaista asutusta alueella on ollut yli 2 000 vuotta.lähde? Tätä aiemmat kielet ovat nykyisin tuntemattomia. Ikivanhaa kiinalaista murretta Qinghaissa ei kuitenkaan ole, vaan puhuttava kieli on luoteismandariinia.
Qinghaissa vallitsee harvinainen kieliliitto, jossa täysin erilaiset kielet lainaavat piirteitä toisistaan pitkän rinnakkaiselon vaikutuksesta.lähde?
Qinghaissa on lukuisia merkittäviä buddhalaisia temppeleitä ja luostareita, joista tunnetuin on Xiningin lähistöllä sijaitseva Kumbumin luostari.
Qinghai on jaettu kahteen prefektuuritason kaupunkiin ja kuuteen autonomiseen prefektuuriin, jotka jakautuvat edelleen 43 piirikuntatason yksikköön.[11] Haidong muutettiin helmikuussa 2013 prefektuurista prefektuuritason kaupungiksi.
Autonomiset prefektuurit (6, suluissa päähallintopaikka):
|