Raastin

Nykyään Raastin on edelleen erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Sen vaikutukset ovat tuntuneet elämämme eri osa-alueilla teknologiasta politiikkaan, kulttuuriin ja talouteen. Se on aihe, joka on herättänyt keskustelua, ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja luonut merkittäviä muutoksia tapaamme elää ja havaita ympäröivä maailma. Tässä artikkelissa tutkimme Raastin:n merkitystä ja kuinka se on vaikuttanut tapaamme ajatella ja toimia nykyään.

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Miltei kaikki asiat selitetty lähteittä huonosti ellei peräti väärin.
Perinteinen raastinrauta.

Raastin on yleisesti ruoanlaitossa käsin käytettävä apuväline. Sen tehtävänä on leikata ruoka-aineksesta ohuita palasia, suikaleita tai jauhoa. Raastimen synonyyminä käytetään usein myös termiä riivinrauta.

Raastimen toiminta perustuu yleensä teräksisessä tasossa oleviin teräväreunaisiin reikiin. Kun kiinteää ruoka-ainesta liu'utetaan tätä tasoa pitkin, terävät reunat repivät siitä pieniä siivuja, jotka putoavat reikien läpi alla olevaan astiaan. Saman raastimen eri puolilla on usein eri kokoisia reikiä. Raastin voi olla myös reiätön malli, jossa teräksisen tason pinnassa on teräviä väkäsiä.

Raastimia on olemassa lukuisia erilaisia eri käyttötarkoituksiin. Erilaisten mallien koossa, ulkonäössä ja reikien muotoilussa on paljon vaihtelua. Suosittuja raastettavia ovat esimerkiksi juusto, suklaa ja porkkana. Moniin leivonnaisiin ja jälkiruokiin käytetään raastettua sitrushedelmien kuorta.