Radiokemia

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Radiokemia, josta on tullut erittäin tärkeä nyky-yhteiskunnassa. Radiokemia on eri alueilla noussut kiinnostavaksi ja keskustelunaiheeksi, joka synnyttää ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja erilaisia ​​näkökulmia. On tärkeää analysoida perusteellisesti Radiokemia:een liittyvät näkökohdat, sen vaikutus jokapäiväiseen elämään, sen kehitys ajan myötä ja sen merkitys nykyisessä kontekstissa. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan laajan ja kriittisen näkemyksen Radiokemia:stä, tavoitteenamme edistää syvällistä pohdintaa tästä aiheesta.

Radioaktiivisten aineiden käsittelyä säteilyltä suojautuen.

Radiokemia tutkii radioaktiivisten aineiden kemiallista käyttäytymistä sekä radioaktiivisisista aineista peräisin olevan ionisoivan säteilyn käyttöä kemiassa. Laajimmillaan radiokemian alaan kuuluu kaikki kemian tutkimus, jossa käytetään radioaktiivisia aineita, ja kaikki radioaktiivisten aineiden tutkimus, jossa käytetään kemiaa.[1]

Henri Becquerellin kokeita kaliumuranyylisulfaatin ja valokuvauslevyjen kanssa sekä Marie ja Pierre Curien tutkimuksia poloniumin ja radiumin eristämiseksi pikivälkkeestä voidaan pitää ensimmäisinä varsinaisina dokumentoituina radiokemiallisina kokeina. [2] [3]

Radiokemian ala- ja sivutieteisiin lukeutuvat muun muassa säteilykemia ja radiofarmasia, jossa hyödynnetään radioisotooppeja ja niistä valmistettuja radiolääkkeitä lääketieteellisessä kuvantamisessa ja hoidossa. Radiokemiaa hyödynnetään myös muun muassa ydinjätteen loppusijoituksen, radioekologian ja ympäristömikrobiologian tutkimuksessa [4].

Radiokemialle läheinen termi on ydinkemia, joka voidaan määritellä kemian keinoin tapahtuvaksi atomiydinten ja isotooppien tutkimukseksi [3], ja liittyvän siten läheisemmin ydinreaktioiden tutkimiseen ja radionuklidien tuotantoon esimerkiksi hiukkaskiihdyttimen tai ydinreaktorin avulla.

Radiokemiaa laajasti voi opiskella Suomessa Helsingin yliopistossa[5] ja radiolääkeainekemiaa myös Turun yliopistossa[6].

Lähteet

  1. ↑ Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 9. osa, Pai–Rad, s. 598-599. Helsinki: WSOY, 1979. ISBN 951-0-07251-6
  2. ↑ Choppin, Gregory R.,: Radiochemistry and nuclear chemistry. Oxford. Määritä julkaisija! ISBN 978-0-12-397868-4
  3. ↑ a b What Are Radiochemistry and Nuclear Chemistry? Los Alamos Science. 1983. University of California.
  4. ↑ Research University of Helsinki. 8.10.2018. Viitattu 17.4.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Radiochemistry Education University of Helsinki. 7.6.2018. Viitattu 17.4.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Kemia, filosofian maisteri (2 v) www.utu.fi. Viitattu 17.4.2020.

Kirjallisuutta