Raila Leppäkoski

Nykymaailmassa Raila Leppäkoski on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Syntymisestään lähtien Raila Leppäkoski on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena eri alueilla, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt laajaa kiinnostusta. Raila Leppäkoski on onnistunut tunkeutumaan jokapäiväisen elämän eri aloille joko yhteiskuntavaikutuksensa, tietyllä historiallisella hetkellä merkityksellisyytensä tai kulttuurisfäärin vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Raila Leppäkoski:n monia puolia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia eri yhteyksissä. Liity meihin tälle Raila Leppäkoski:n kiertueelle ja löydä avaimet sen merkityksen ymmärtämiseen tänään.

Raila Sinikka Leppäkoski (s. 3. maaliskuuta 1950 Jyväskylä)[1][2] on suomalainen teatteriohjaaja. Hän toimi Teatterikorkeakoulun ohjaajantyön professorina 1989–1995 ja näyttelijätyön professorina 1997–2002. Leppäkoski on myös tehnyt käsikirjoituksia ja näytellyt. Lisäksi hän on suomentanut näytelmiä.

Raila Leppäkoski kirjoitti ylioppilaaksi 1969 ja valmistui Suomen teatterikoulun ohjaajalinjalta 1974. Hän toimi Ylioppilasteatterin taiteellisena vastaavana vuosina 1975–1981. Hän on ollut ohjaajana Ryhmäteatterissa, Q-teatterissa ja Helsingin kaupunginteatterissa.

Vuoden 2014 alusta Leppäkoski on nimitetty Helsingin kaupunginteatteriin kuuluvan Lilla Teaternin taiteelliseksi johtajaksi.[3]

Leppäkosken isä oli toimittaja Johan Edvard Leppäkoski. Leppäkoski oli naimisissa ohjaaja Arto af Hällströmin kanssa 1980–1996.

Leppäkoski palkittiin vuonna 2005 Pro Finlandia -mitalilla ja Ida Aalberg -mitalilla 2015.[4][5]

Kirjallinen tuotanto

  • Markku Hakuri, kirj. Jussi Tiainen ja Raila Leppäkoski, Kustannus Oy Musta taide
  • 'Keskustelu viidelle näyttelijän kanssa, Kustannus Oy Teatteri 1988
  • Raila Leppäkoski-af Hällström: ”Ohjaajan persoonallisen maailmankuvan siirtyminen kollektiivityön yhteiseksi nimittäjäksi”, teoksessa Kirjoituksia 1990-1992, Toim. Pekka Vänttinen, 1992, Teatterikorkeakoulu.
  • ”Ohjaajan käsikirja — Elämää teatteritaiteen palveluksessa”, kuvitus Anna af Hällström. Art House 2023

Lähteet

  1. ↑ Seppälä, Riitta & Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 262. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0236-X
  2. ↑ Raila Leppäkoski Elonetissä.
  3. ↑ Lilla Teaternin taiteelliseksi johtajaksi Raila Leppäkoski yle.fi. 22.11.2012
  4. ↑ Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat aakkosjärjestyksessä - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 9.10.2020. Viitattu 22.7.2022.
  5. ↑ Palkitut – Ida Aalberg -säätiö ida-aalberg-saatio.fi. Viitattu 22.7.2022.

Aiheesta muualla