Raimo Vilén

Tässä artikkelissa tutkimme Raimo Vilén:n kiehtovaa maailmaa ja käsittelemme sen monia puolia ja näkökohtia täydellisestä ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Raimo Vilén on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohde muinaisista ajoista lähtien, ja sen vaikutus on ylittänyt rajat ja kulttuurit. Näillä linjoilla perehdymme Raimo Vilén:n sisältämiin vivahteisiin ja salaisuuksiin tarjoten lukijalle mahdollisuuden hankkia syvällistä ja rikastuttavaa tietoa tästä aiheesta. Raimo Vilén on jättänyt lähtemättömän jäljen ihmiskunnan historiaan sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen, ja tämän artikkelin avulla pyrimme selvittämään sen mysteerit ja selvittämään sen vaikutuksen nykypäivän yhteiskuntaan.

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten yleisurheilu
Sisäratojen EM-kilpailut
Pronssia Pronssia Rotterdam 1973 60 metriä

Raimo Kalevi Vilén (s. 10. elokuuta 1945 Artjärvi) on suomalainen pikajuoksija ja pesäpalloilija.

Vilén voitti kaikkiaan kolme Suomen mestaruutta 100 metrin juoksussa vuosina 1970, 1971 ja 1972. Vilén teki matkan Suomen ennätyksen 10,49 Edinburghissa 8. syyskuuta 1973. Sitä ennen hän oli juossut käsiajalla 10,0 Helsingissä 27. heinäkuuta 1972 ja kolme viikkoa myöhemmin 3,2 m/s myötätuuleen 10,31. EM-hallikisoissa 1972 hän juoksi 50 metrin SE:n 5,82.[1]

Joukkue Antti Rajamäki, Raimo Vilén, Erik Gustafsson ja Markku Juhola juoksi Münchenin 1972 olympialaisissa 4 × 100 metrin viestijuoksun Suomen-ennätyksen 39,30, joka pysyi ennätyksenä kesään 2010 asti.

Seuratasolla Vilén edusti Helsingin Kisa-Veikkoja ja häntä valmensi Pertti Helin.

Vuonna 1965 Vilén oli pesäpallon SM-sarjan etenijäkuningas 44 tuodulla juoksullaan (Työväen Maila-Pojat).

Suomen-mestaruusmitalit

100 metriä

200 metriä

  • Hopeaa: 1971, 1974
  • Pronssia: 1970

4 × 100 metriä

60 metriä (hallissa)

Lähde[1]

Saavutukset pesäpallossa

Lähteet

  1. ↑ a b Raimo Vilén Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  2. ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 24.4.2018.
  3. ↑ Parhaat etenijät kausittain Pesäpalloliitto. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 13.4.2018.