Rajamuseo

Nykymaailmassa Rajamuseo on edelleen erittäin tärkeä ja suurelle yleisölle kiinnostava aihe. Olipa kyseessä Rajamuseo:n elämä, historiallinen tapahtuma, joka liittyy _muuttuja1:een, tai yksinkertaisesti _muuttujan 1 eri puolien tutkiminen, on selvää, että tämä aihe herättää edelleen uteliaisuutta ja herättää keskustelua. Yhteiskuntavaikutuksistaan ​​kulttuuriin ja politiikkaan Rajamuseo on edelleen tärkeä aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen. Tässä artikkelissa perehdymme Rajamuseo:n eri ulottuvuuksiin ja analysoimme sen merkitystä ja merkitystä nykyään.

Rajamuseo
Tyyppi Sotahistoriallinen museo, erikoismuseoView and modify data on Wikidata
Sijainti Immolan kasarmialueView and modify data on Wikidata
Kotisivut raja.fi/rajamuseoView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°14′31″N, 28°53′28″E
Kartta
Rajamuseo

Rajamuseo on Rajavartiolaitoksen historiaa taltioiva ja esittelevä erikoismuseo. Se sijaitsee Imatralla Immolan historiallisella kasarmialueella, Niskapietilän museotien varrella. Rajamuseo on Rajavartiolaitoksen valtakunnallinen museo ja se vastaa pääasiassa maarajojen vartioinnin historiaan liittyvän esineistön, materiaalin ja perinteiden esittämisestä ja tallentamisesta. Hallinnollisesti Rajamuseo kuuluu Immolassa sijaitsevaan Raja- ja merivartiokouluun.

Rajamuseon taustaa

Rajamiesperinteen ja historian keruu alkoi Rajavartiolaitoksen eri hallintoyksiköissä pääosin 1960-luvun kuluessa. Periaatepäätös rajavartiotoiminnan opetusnäyttelyn perustamisesta Immolaan tehtiin 1980-luvulla. Rajamuseo avautui vuonna 1989 laitoksen oman henkilökunnan opetusnäyttelynä. 1990-luvun alusta lähtien museoon ovat voineet kesäaukioloaikoina tutustua myös ulkopuoliset museovieraat. Rajamuseo on toiminut ja toimii yhä myös Rajavartiolaitoksen oman henkilökunnan opetusnäyttelynä. Lisäksi museolla on oma roolinsa Rajavartiolaitoksen hyväksi tehtävässä suhdetoiminta- ja rekrytointityössä.

Rajamuseon näyttelytoiminta

Rajamuseon uusi perusnäyttely Suomen suojelijat - Rajavartiolaitos rajaturvallisuuden ytimessä ennen ja nyt avattiin vuonna 2024 peruskorjattuun 1930-luvulta peräisin olevaan entiseen esikuntarakennukseen.

Immolan historiaa

Immolaan rakennettiin 1930-luvulla Ilmavoimien lentotukikohta. Sen infrastruktuuri ja rakennuskanta edustavat funktionalistista tyylisuuntaa. Talvisodan aikana Immolasta käsin toimi Hävittäjälentolaivue 24. Jatkosodan aikana Immolassa toimi Ilmavoimien kenttälentovarikko. Lisäksi lentokenttää käytettiin useissa eri Ilmavoimien toteuttamissa ilmasotatoimissa.

Kesäkuun 4. päivänä 1942 Imatran seudulla vietettiin Suomen Marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäiviä. Mannerheimia saapui myös onnittelemaan Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler. Hitleriä kuljettanut Focke-Wulf Fw 200 Condor -kuljetuslentokone laskeutui Immolan lentokentälle. Kesällä 1944 lentokentältä operoi Suomen avuksi saapunut Saksan Luftwaffen lento-osasto Kuhlmey, joka vaikutti merkittävällä tavalla puna-armeijan kesän 1944 suurhyökkäyksen torjumiseen.

Jatkosodan jälkeen Immolan kasarmialue jäi Rajavartiolaitoksen käyttöön Moskovan vuoden 1940 rauhan rajan jäätyä lopulliseksi. Nykyään Immolassa sijaitsee Raja- ja merivartiokoulun lisäksi Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunta sekä erinäisiä Rajavartiolaitoksen esikunnan alaisia tukitoimintoja. Rajamuseo vastaa myös Immolan historian taltioimisesta.

Lähteet

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
  • Manninen, Markus: Immola – Rakennushistoria ja nykytilanne. Jyväskylä: Grano Oy, 2017. ISBN 978-952-7062-60-9
  • Partanen, Jukka, Pohjonen, Juha: Aseveljeys kesti ja kantaa – Sodanajan rajajoukkojen perinnetoiminnan historia. Jyväskylä: Keski-Suomen Painotuote Oy, 2007. ISBN 978-952-92-1484-6

Aiheesta muualla

Suomen sotatieteelliset erikoismuseot (Aselajimuseot)