Rakennus-Ruola

Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Rakennus-Ruola, joka on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua eri aloilla. Rakennus-Ruola on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Rakennus-Ruola:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli eri näkökulmissa, olipa kyse sitten sosiaalisista, kulttuurisista, teknologisista, poliittisista, taloudellisista jne. Tässä artikkelissa tutkimme Rakennus-Ruola:een liittyviä eri ulottuvuuksia ja näkökulmia tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.

Ruola Oy:n logo.

Rakennus-Ruola oli turkulainen alkujaan vuonna 1947 perustettu teollisuus- ja asuntorakentamista harjoittanut yritys. Yhtiön nimi muuttui Rakennustoimisto Ruola Oy:stä Rakennus-Ruola Oy:ksi, kun Rakennus Oy fuusioitiin siihen vuonna 1976. Yhtiöllä oli elementtitehtaat Lahdessa, Lohjalla ja Turussa. Sen liikevaihto oli vuonna 1983 noin 900 miljoonaa markkaa, ja henkilökuntaa oli 2 675. Yrityksen pääjohtaja oli vuodesta 1976 Urho Ruola.[1]

Urho Ruola aloitti rakennustoiminnan Kustavissa yhdessä veljensä rakennusmestari Martti Ruolan (1917–1988) kanssa. Ensimmäinen rakennuskohde oli vuonna 1948 valmistunut Kustavin Isoluodon koulu. Ruolan ja hänen veljensä perustaman Rakennusliike M. & U. Ruolan, vuodesta 1950 Rakennustoimisto Ruola Oy toiminta laajeni pian ensin Saloon ja Turun seudulle ja sitten Lahteen ja Helsingin seudulle. Rakennusyhtiössä Martti Ruola vastasi teknillisestä puolesta ja Urho Ruola keskittyi kaupalliseen puoleen.[2][3]

Ruolan veljekset aloittivat elementtirakentamisen syksyllä 1957, rakennuskohteena oli Asunto Oy Sepänkulma Turussa. Vuonna 1959 aloitti toimintansa Ruolan Turun Itäharjulle perustama tiettävästi Suomen ensimmäinen rakennuselementtitehdas. Ruola solmi vuonna 1961 tiettävästi Suomen ensimmäisen aluerakennussopimuksen Lahden Möysän alueen rakentamisesta. Ruola rakensi Lahdessa myös 40 prosenttia Mukkulan alueesta. Ruola aloitti aluerakentamisen Turussa vuonna 1965 ja yhtiö rakensi myös Turun kaupunginteatterin vuosina 1961–1962 ja Turun yliopistollisen keskussairaalan 1964–1968. Urho Ruola sai vuonna 1964 kauppaneuvoksen arvonimen ja vuonna 1977 hänestä tuli vuorineuvos.[4][3][5]

Ruolan liikevaihto ylitti 1974 100 miljoonan markan rajan. Yhtiön nimeksi muuttui vuoden 1976 alusta Rakennus-Ruola Oy sen jälkeen kun siihen oli fuusioitu vuonna 1975 ostettu teollisuusneuvos Uno Pikarlan (1899–1976) perustama Rakennus Oy. Ruola rakensi 1970-luvulla myös ulkomailla muun muassa Saudi-Arabiassa ja Nigeriassa. Rakennus-Ruola oli 1970- ja 1980-luvuilla Suomen kymmenen suurimman rakennusyhtiön joukossa ja yhtiön liikevaihto oli vuonna 1987 900 miljoonaa markkaa. Ruolan yhtiöt olivat rakentamassa muun muassa Lahden suurmäkeä, Päijät-Hämeen keskussairaalaa, Helsingin oopperataloa ja tasavallan presidentin uutta virka-asuntoa Mäntyniemeä.[2][4] 1990-luvun alun talouslaman aikana Ruola-konserni fuusioitiin rakennusyhtiö A. Puolimatka Oy:hyn, joka siirtyi sittemmin ruotsalaisomistukseen.[2]

Väärinkäytöksiä

Rakennus-Ruola jäi kiinni korruptiosta 1980-luvun alun Naurissaaren lahjusjupakassa Helsingissä. Samoihin aikoihin Urho ja Martti Ruola tuomittiin jatketusta veropetoksesta sakkoihin vietyään yrityksensä kirjanpitoon vähennyskelvottomia poliittisia tukimaksuja, päättäjille kustannettuja matkoja sekä yksityiskäyttöön hankitun veneen ostokulut.[6]

Lähteet

  1. ↑ Facta 2001, WSOY 1985, 13. osa, palsta 478
  2. ↑ a b c Urho Ruolan muistokirjoitus (Helsingin Sanomat Muistot)
  3. ↑ a b Kai Hoffman: Teollisuusneuvos Martti Ruola (1917–1988). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 13.4.2015. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. ↑ a b Rakennustoimsto Ruola Oy (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Kuka kukin on 1978 (Projekt Runeberg)
  6. ↑ Ruolan veljesten tukimaksut. (Osa laajaa juttukokonaisuutta Rötösherrojen vuosikymmen.) Helsingin Sanomat, 25.11.1984, s. 30. Näköislehden aukeama (tilaajille).