Nykyään Ralf Pettersson on noussut yhteiskunnassa kasvavan kiinnostuksen aiheeksi. Teknologian ja globalisaation myötä Ralf Pettersson on saavuttanut merkittävän merkityksen eri aloilla taloudesta kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Ralf Pettersson:n vaikutusta elämäämme ja sitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Sen alkuperästä sen nykypäivän relevanssiin tutkimme erilaisia näkökohtia, jotka tekevät Ralf Pettersson:stä niin merkityksellisen nykyään. Lisäksi analysoimme sen vaikutusta eri sektoreilla ja miten se on muuttanut tapaamme suhtautua ympärillämme olevaan maailmaan.
Ralf Filip Pettersson (23. toukokuuta 1945 Helsinki – 3. marraskuuta 2011 Tukholma, Ruotsi[1]) oli suomalainen professori ja lääketieteen tutkija.[2]
Pettersson väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1974, ja hänen aiheenaan oli punkeista eristetty uusi virus. Hän osoitti, että tämä Uukuniemi-virus poikkesi rakenteeltaan aikaisemmin tunnetuista viruksista. Hän sai nimityksen Helsingin yliopiston virologian dosentiksi 1978, ja hän teki sen jälkeen merkittävän kansainvälisen uran. Hän oli fysiologian ja lääketieteen Nobel-komitean jäsen, varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja 1990–2000.[1]
Pettersson oli Karolinska institutetin molekyylibiologian professori ja Vetenskapsakademienin ulkomainen jäsen. Hän oli Academia Europæan jäsen vuodesta 1999.[3]