Nykyään Ramiro I (Aragonia) on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Johtuipa sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa tai sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään, Ramiro I (Aragonia) on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri aloilla. Akateemisesta kentästä yrityssektorille Ramiro I (Aragonia) on osoittautunut erittäin tärkeäksi elementiksi, joka on synnyttänyt erilaisia mielipiteitä ja kantoja. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Ramiro I (Aragonia):n vaikutusta elämäämme, analysoimme sen vaikutuksia ja keskustelemme tämän aiheen tulevaisuuden näkymistä. Epäilemättä Ramiro I (Aragonia) on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee huolellisen analysoinnin.
Ramiro I (k. 8. maaliskuuta 1063 tai 8. toukokuuta 1069)[1] oli Aragonian kuningas vuosina 1035–1063.[2]
Ramiro sai kuningaskuntansa isänsä Sancho III Suuren jaettua valtakuntansa neljän poikansa kesken.[3]
Taifoista vain Zaragozalla oli yhteinen raja jokaisen kristityn kuningaskunnan kanssa, joten se oli luonnollinen suunta näiden laajentumiselle. Ramiro I uhkasi taifan pääkaupunkia Zaragozaa. Vapautuakseen vaarasta kuningas al-Muqtadir lupasi maksaa Ramiron veljelle Kastilian ja Leónin kuninkaalle Ferdinand I:lle pakkoveroa. Ferdinandin joukot ajoivat vuonna 1063 aragonialaiset pois taifasta.[4]
Ramiro I kuoli pian tämän jälkeen, ja kuninkaaksi nousi hänen poikansa Sancho I (1063–1094). Ramiron vaimo ja Sancho I:n äiti oli Gilberga (k. 1054), Couseransin, Foix’n ja Bigorren kreivin Bernard-Rogerin tytär.