Ramiro I (Aragonia)

Nykyään Ramiro I (Aragonia) on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Johtuipa sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa tai sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään, Ramiro I (Aragonia) on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri aloilla. Akateemisesta kentästä yrityssektorille Ramiro I (Aragonia) on osoittautunut erittäin tärkeäksi elementiksi, joka on synnyttänyt erilaisia ​​mielipiteitä ja kantoja. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Ramiro I (Aragonia):n vaikutusta elämäämme, analysoimme sen vaikutuksia ja keskustelemme tämän aiheen tulevaisuuden näkymistä. Epäilemättä Ramiro I (Aragonia) on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee huolellisen analysoinnin.

Tämä artikkeli käsittelee Aragonin kuningasta. Asturian kuninkaasta kertoo artikkeli Ramiro I (Asturia).
Ramiro I. Kirjankuvitusta 1200-luvulta.

Ramiro I (k. 8. maaliskuuta 1063 tai 8. toukokuuta 1069)[1] oli Aragonian kuningas vuosina 1035–1063.[2]

Ramiro sai kuningaskuntansa isänsä Sancho III Suuren jaettua valtakuntansa neljän poikansa kesken.[3]

Taifoista vain Zaragozalla oli yhteinen raja jokaisen kristityn kuningaskunnan kanssa, joten se oli luonnollinen suunta näiden laajentumiselle. Ramiro I uhkasi taifan pääkaupunkia Zaragozaa. Vapautuakseen vaarasta kuningas al-Muqtadir lupasi maksaa Ramiron veljelle Kastilian ja Leónin kuninkaalle Ferdinand I:lle pakkoveroa. Ferdinandin joukot ajoivat vuonna 1063 aragonialaiset pois taifasta.[4]

Ramiro I kuoli pian tämän jälkeen, ja kuninkaaksi nousi hänen poikansa Sancho I (1063–1094). Ramiron vaimo ja Sancho I:n äiti oli Gilberga (k. 1054), Couseransin, Foix’n ja Bigorren kreivin Bernard-Rogerin tytär.

Lähteet

  • O’Callaghan, J. F.: A History of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6 (englanniksi)

Viitteet

  1. Ramiro I (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 10.10.2023.
  2. O’Callaghan, s. 680.
  3. O’Callaghan, s. 194.
  4. O’Callaghan, s. 196.