Rantaraitti (Espoo)

Tässä artikkelissa tutkimme Rantaraitti (Espoo):n jännittävää maailmaa sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Rantaraitti (Espoo) on ollut monien ihmisten mielenkiinnon kohteena läpi historian, ja sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Perustamisestaan ​​lähtien Rantaraitti (Espoo) on herättänyt keskusteluja ja pohdiskeluja, jotka ovat synnyttäneet monenlaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Näillä sivuilla perehdymme Rantaraitti (Espoo):n tärkeimpiin näkökohtiin ja analysoimme sen vaikutuksia, seurauksia ja mahdollista tulevaa kehitystä. Valmistaudu uppoutumaan kiehtovaan matkaan Rantaraitti (Espoo):n maailman läpi!

Tämä artikkeli käsittelee Suomenlahden rantaa myötäilevää jalankulun ja pyöräilyn väylää. Muut merkitykset, katso Rantaraitti (täsmennyssivu).
Rantaraitin muistolaatta Matinkylässä.

Rantaraitti (ruots. Strandpromenaden) on jalankulku- ja pyöräilyreitti, joka kulkee Espoossa pitkin Suomenlahden rantaa. Rantaraittia on valmiina noin 40 kilometriä.

Suurin osa Rantaraitista on hyvin lähellä merenrantaa. Joissain paikoissa reitti loittoaa rannasta vähäliikenteisille kaduille, koska sillä kohtaa rannassa on yksityisiä maita. Rantaraitin alkupää on lähellä Helsingin rajaa Laajalahdessa, josta se jatkuu Otaniemen, Tapiolan, Westendin, Haukilahden, Matinkylän, Nuottaniemen, Kaitaan, Soukan ja Espoonlahden kautta Saunalahteen, lähelle Kirkkonummen rajaa.

Espoon kaupunki järjesti vuonna 2008 toukokuun alun ja syyskuun lopun välillä rantaraitinpatikoinnin, joka julisti kaupungin 550-vuotisjuhlaa. Rantaraitinpatikoijien oli määrä kulkeä läpi koko reitti. Reitin varrella oli kaksitoista rantakahvilaa välipisteinä, joissa osallistujat saattoivat leimata Rantaraitti-passinsa ja saada palkinnon suorituksestaan täyttynyttä passia vastaan.

Rantaraittia on tarkoitus jatkaa vielä noin kymmenen kilometriä, kunhan alueen kaavoitus valmistuu. Reitin varrella on noin sata luonto-, kulttuurihistoria-, rakennus- ja entisajan rannikkoelämästä kertovaa kohdetta.[1]

Rantaraitti sai vuonna 2003 kunniamaininnan Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY ry:n vuosittain myöntämän Kuntatekniikan saavutus -tunnustuksen myöntämisen yhteydessä.[2]

Rantaraitti lännestä itään

  • Meri-Kivenlahdessa Rantaraitti kulkee betonilaatoilla ja tekee eräissä kohdin jopa 90 asteen mutkia.
    Meri-Kivenlahdessa Rantaraitti kulkee betonilaatoilla ja tekee eräissä kohdin jopa 90 asteen mutkia.
  • Hieman etelämpänä raitti on sorapäällysteistä rantatietä.
    Hieman etelämpänä raitti on sorapäällysteistä rantatietä.
  • Soukassa Rantaraitti kulkee suurelta osin katuverkkoa pitkin; Kaitaan Riilahdentieltä sen reitti siirtyy jälleen rantatielle. Kuvassa rantametsikköä Kaitaalla.
    Soukassa Rantaraitti kulkee suurelta osin katuverkkoa pitkin; Kaitaan Riilahdentieltä sen reitti siirtyy jälleen rantatielle. Kuvassa rantametsikköä Kaitaalla.
  • Matinkylässä Rantaraitti poikkeaa eräissä kohdin hieman sisämaan puolelle. Kuva idän suuntaan.
    Matinkylässä Rantaraitti poikkeaa eräissä kohdin hieman sisämaan puolelle. Kuva idän suuntaan.
  • Rantaraitti nivoutuu yhteen Haukilahden venesataman kanssa, josta se jatkuu itään kohti Westendiä.
    Rantaraitti nivoutuu yhteen Haukilahden venesataman kanssa, josta se jatkuu itään kohti Westendiä.
  • Westendissä Rantaraitti ei kulje välttämättä aivan rannassa, mutta eräissä kohdin on mahdollisuus poiketa rantaan, jossa on kävelykelpoisia reittivaihtoehtoja.
    Westendissä Rantaraitti ei kulje välttämättä aivan rannassa, mutta eräissä kohdin on mahdollisuus poiketa rantaan, jossa on kävelykelpoisia reittivaihtoehtoja.

Lähteet

  1. ↑ Rantaraitti Espoon kaupunki. Arkistoitu 22.8.2017. Viitattu 10.3.2025.
  2. ↑ Kuntatekniikan saavutus Kuntatekniikka. Viitattu 21.8.2017.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Rantaraitti