Recording Industry Association of America

Nykymaailmassa Recording Industry Association of America:stä on tullut yhä enemmän kaiken ikäisten ja eri elämänalojen ihmisten kiinnostuksen aihe. Recording Industry Association of America on synnyttänyt intohimoisia keskusteluja ja syvällisiä analyyseja riippumatta siitä, onko se vaikutus yhteiskuntaan, teknologiaan, terveyteen tai kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Recording Industry Association of America:n eri puolia, tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja sen tuomia tulevaisuudennäkymiä. Monitieteisen lähestymistavan avulla yritämme valaista tätä kiehtovaa ja relevanttia aihetta tänään.

Tämä artikkeli käsittelee järjestöä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Recording Industry Association of America
Perustettu 1952
Päämaja Washington (DC)
Aiheesta muualla
Sivusto

Recording Industry Association of America (tai RIAA) on levy-yhtiöiden ja ääniteteollisuuden etua ajava toimialajärjestö Yhdysvalloissa. Järjestön jäseninä on suuri määrä yrityksiä, kuten levy-yhtiöitä ja jakelijoita, joiden osuus Yhdysvalloissa tuotetusta ja jaetusta musiikista on noin 90 %. RIAA perustettiin vuonna 1952. Vuodesta 2011 lähtien järjestön toimitusjohtajana on ollut Cary Sherman.

RIAA:n jäseniä ovat muun muassa kolme maailman suurinta levy-yhtiötä Universal Music Group, Sony Music Entertainment ja Warner Music Group.

Historia

Alkuvaiheessaan RIAAn päätehtävänä oli ylläpitää äänentoistoon liittyviä standardeja. Näistä tunnetuin on ns. RIAA-taajuuskorjaus.

RIAA taajuuskorjaus

Pääartikkeli: RIAA-korjain

RIAA-taajuuskorjaus on analogisisissa äänilevyissä ja levysoittimissa käytetty taajuuskorjaustapa.[1] Se määrittelee ääntä levylle tallennettaessa ja levyltä toistettaessa käytettävät taajuuskorjaukset. Tallennuksen aikana matalia ääniä vaimennetaan ja toiston aikana vastaavasti vahvistetaan. Tämän avulla uran amplitudi levyllä pienenee ja urat voidaan kaivertaa levyn pintaan tiheään ilman että ne koskettavat toisiaan. RIAA osallistuu edelleen myös monien muiden äänentoistolaitteiden standardien tuottamiseen.

RIAA:n sertifikaatit

Recording Industry Association of America jakaa Yhdysvalloissa myytäville musiikkialbumeille, -singleille ja -videoille myyntimäärään pohjautuvaa sertifikaattia, joka voidaan rinnastaa kulta- ja platinalevymyynteihin. Näitä ovat:[2][3]

  • Gold: Kun myynti on ylittänyt 500 000 kappaleen rajan
  • Platinum: Kun myynti on ylittänyt 1 000 000 kappaleen rajan
  • Multi-Platinum: Kun myynti on ylittänyt 2 000 000 kappaleen rajan, tai aina kun tulee täyteen uusi miljoona myyntimäärässä
  • Diamond: Kun myynti on ylittänyt 10 000 000 kappaleen rajan

Myynnissä otetaan huomioon fyysisen myynnin lisäksi sekä teosten digitaalinen lataus että suoratoisto eli striimaus. Singleillä yhtä sertifiointiin laskettavaa myyntiyksikköä vastaa yksi digitaalinen lataus tai 150 ääni- tai videostriimausta.[2] Albumien yhdeksi myyntiyksiköksi lasketaan fyysisen albumin myynnin ohella yhden kokonaisen albumin tai kymmenen sille kuuluvan kappaleen lataus tai 1 500 striimausta albumille kuuluvilla kappaleilla.[3]

Oikeudenkäynnit

RIAA on haastanut yksityisiä ihmisiä oikeuteen piratismista. RIAA on haastanut laittomasta musiikin jakamisesta vertaisverkossa oikeuteen sellaisia ihmisiä, joilla ei ole tietokonetta tai internet-yhteyttä.[4]

RIAA:n ensimmäinen oikeuteen haastama henkilö Jammie Thomas oli syytteen mukaan jakanut verkosta 24:ää kappaletta, ja hänet tuomittiin maksamaan siitä 222 000 dollaria.[5] Hän pyysi uutta oikeudenkäyntiä valamiehistön ohjeistamisvirheen vuoksi ja siihen suostuttiin; uusi tuomio oli 1 920 000 dollaria.[6] Hän valitti tästä tuomiosta "perustuslain vastaisena", ja tuomari muutti summan 54 000 dollariksi.[7] Tämän jälkeen RIAA ehdotti, että Thomas maksaisi sille 25 000 dollaria, mutta Jammie kieltäytyi tästä sopimuksesta.[8] Oikeudenkäynnissä sakkojen suuruuden maksamiseksi 4. lokakuuta 2010 korvaussummaksi määrättiin 1,5 miljoonaa dollaria[9]. Heinäkuussa 2011 oikeus alensi korvausta 54 000 dollariin,[10] mutta levy-yhtiöt ilmoittivat valittavansa päätöksestä.[11] 11. syyskuuta 2012 Yhdysvaltain kahdeksannen tuomiopiirin valitustuomioistuin kumosi 54 000 dollarin korvauksen ja palautti voimaan alkuperäisen 220 000 dollarin tuomion.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ RIAA BACKGROUND euronet.nl. Viitattu 27.12.2010. (englanniksi)
  2. ↑ a b RIAA Single Award (pdf) The Recording Industry Association of America. Viitattu 9.2.2024. (englanniksi)
  3. ↑ a b RIAA Album Award (pdf) The Recording Industry Association of America. Viitattu 9.2.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Afterdawn.com - RIAA syyttää koneettomia piratismista
  5. ↑ Leeds, Jeff: Labels Win Suit Against Song Sharer. The New York Times, 5.10.2007. Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ Harvey, Mike: Digital pirate Jammie Thomas-Rasset must pay $80,000 per song. The Times, 19.6.2009. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Anderson, Nate: Judge slashes "monstrous" P2P award by 97% to $54,000 Ars Technica. 22.1.2010. Condé Nast Publications. Arkistoitu 24 tammikuu 2010. Viitattu 24 January 2010.
  8. ↑ Sandoval, Greg: Jammie Thomas rejects RIAA's $25,000 settlement offer CNET News. 27.1.2010. Arkistoitu 1.12.2010.
  9. ↑ Sheffner, Ben: Third Thomas-Rasset verdict: $1.5 million copyrightsandcampaigns.blogspot.com. 3.11.2010.
  10. ↑ Capital Records v. Thomas-Rasset, Case 0:06-cv-01497-MJD-LIB (D.Minn 2011), Document 457: Memorandum of Law & Order ia700504.us.archive.org. Jul. 22, 2011. Viitattu 2.8.2011.
  11. ↑ Record companies plan music downloading appeal 22.8.2011. BusinessWeek.

Aiheesta muualla