Nykyään Renatas Juška on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnassamme. Teknologian ja globalisaation myötä Renatas Juška:stä on tullut kiinnostava kohde monille ihmisille ympäri maailmaa. Renatas Juška on onnistunut vangitsemaan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tavallisten kansalaisten huomion joko terveyteen, talouteen tai ympäristöön kohdistuvien vaikutustensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Renatas Juška:n eri puolia sen alkuperästä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa.
Renatas Juška (1972[1] – 4. syyskuuta 2019[2]) oli liettualainen diplomaatti.
Juška nimitettiin Liettuan suurlähettilääksi Unkariin vuonna 2009.[3] Hän joutui eroamaan vuonna 2013, sillä hänen puhelinkeskustelujaan Azerbaidžanissa suurlähettiläänä toimineen Artūras Žurauskaksen kanssa oli salaa nauhoitettu ja vuodettu asiayhteyksistä irrotettuina katkelmina nettiin. Juškaa syytettiin Liettuan pääministerin epäkunnioittavasta käsittelystä. Lisäksi Juška asettui vuodetuissa keskusteluissa avoimesti Armenian puolelle sen ja Azerbaidžanin välisessä konfliktissa.[4][5]
Liettuan turvallisuusministeriön raportin ja tutkija Nerijus Maliukevičiuksen mukaan puhelinkeskustelujen vuodon taustalla oli Venäjän vaikuttamisoperaatio. Juška oli aktiivinen Valko-Venäjän opposition tukija. Hän kohtasikin häirintää sekä Venäjän että Valko-Venäjän taholta.[4] Hänet muun muassa leimattiin terrorismin tukijaksi ja valtion varojen väärinkäyttäjäksi.[5] Valko-Venäjän opposition kanssa tekemästään yhteistyöstä huolimatta Juška suunnitteli Venäjän mukaan oppositiojohtaja Aljaksandr Milinkevitšin murhaa.[4]
Juška jatkoi eronsa jälkeen työskentelyä Liettuan ulkoministeriön palveluksessa. Vuonna 2014 hän lähti työskentelemään Euroopan parlamenttiin, jota piti pakopaikkanaan.[4] Hän avusti siellä Petras Auštrevičiusta.[2] Juška teki itsemurhan vuonna 2019.[1][6]