Renault Cléon-Fonte -moottori
Nykymaailmassa Renault Cléon-Fonte -moottori on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutukset ovat tuntuneet politiikassa, kulttuurissa, tekniikassa ja ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Renault Cléon-Fonte -moottori on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja merkittäviä muutoksia, jotka ovat merkitseneet ennen ja jälkeen lähihistoriassa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Renault Cléon-Fonte -moottori:n merkitystä, sen vaikutuksia ja vaikutusta nykyajan elämän eri osa-alueisiin. Sen alkuperästä seurauksiin analysoimme yksityiskohtaisesti Renault Cléon-Fonte -moottori:n roolia nykyisessä maailmassa ja sen heijastusta tulevaisuuteen.
Cléon-Fonte-moottori (kutsutaan myös nimillä Sierra- tai C-moottori) esiteltiin ensimmäistä kertaa vuoden 1962 Geneven autonäyttelyssä, Renault Floride S -mallin voimanlähteenä. Cléon-Fonte -moottorin kampiakseli oli tuettu viidellä runkolaakerilla, edeltäjänsä kolmen sijaan, venttiilikoneisto oli OHV-tyyppinen, eli työntötankomoottori. Lisäksi lohko oli varustettu märillä sylinteriputkilla[1]. Tämä oli insinööri René Vuaillat’n kehittämä täysin uusi ratkaisu. Moottori oli voimanlähteenä useissa eri Renault’n malleissa kolmella eri vuosikymmenellä, pakettiautoista perheautojen kautta turboahdettuihin urheiluautoihin. Myös muut ajoneuvovalmistajat, kuten DAF, Volvo ja romanialainen ARO käyttivät näitä moottoreita.
Moottoreiden numerointi
Moottorien koodinumerointi vaihtelee eri sarjojen sisällä, yksilöiden näin moottorit tarkasti eri versioihin. Aluksi käytetty koodaus oli xxx.yy. Näistä kolme ensimmäistä numeroa kertoi iskutilavuuden koodin, (esim. 956 cm³, koodi 689) ja kaksi viimeistä numeroa version. Merkinnässä pisteen tilalla saattoi myös olla numero 7 (esim. 688.02). 1970–1980 lukujen vaihteessa koodaus muuttui siten, että koodinumero koostui iskutilavuudesta ja versiosta, esimerkiksi C1E 750.[2]
CxC
C1C (Type 689) 1,0 (956 cm³), poraus 65 mm, isku 72 mm, puristussuhde 8:1–9,5:1, teho 34–49 hv, vääntö 63–75 Nm. Kaasuttimena Zenith tai Solex.
Sovellukset:
- Renault 8 (1962–1968)
- Renault Floride S (1962–1963)
- Renault Caravelle (1963–1968)
- Renault 5 TL (1972–1979)
- Renault 5 Super 5 TC (1985)
- Renault Express (1986)
- Alpine-Renault A110 1.0 (1962–1964)
- Renault 6 (Espanjan vientiversio)
- Renault 4 TL (1986–1992)
CxE
C1E (Type 688) 1,1 (1 108 cm³), poraus 70 mm, isku 72 mm, puristussuhde 8,5:1–10:1, teho 34–70 hv, vääntö 74–85 Nm.
Alaversioina:
- Type 804 1,1 l , puristussuhde 10,4:1, kaasuttimet 2 × Solex 40PHH2 tai 2 × Weber 40DCOE, 78 hv, 87 Nm, (Alpine-Renault A110 ”100”, 90 hv SAE)
- Type 804 1,3 l (1 296 cm³), Alpine-Renault A110 1300 S, 1965–1971, 120 hv SAE.
- Type 812 (1255 cm³), poraus 74,5 mm, isku 72 mm, puristussuhde 10,5:1, kaasuttimet 2 × Weber 40DCOE, 103 SAE hv @ 6 750 rpm, vääntö 117 Nm @ 5 000 rpm. Renault 8 Gordini (1966–1970), Alpine A110 1300 g (1967–1971).
- Type 810 1,3 l (1 289 cm³), poraus 73 mm, isku 77 mm, puristussuhde 8,5:1–10:1, teho 50–64 hv, vääntö: 88–99 Nm.
Sovellukset:
- Renault 8 Major (1964–1965)
- Renault 8 (1968–1973)
- Renault 10 (1965–1971)
- Renault 5 (1972–1985)
- Renault 4 (1978–1994)
- Renault 5 Super 5 (1985)
- Renault 9 (1982–1989)
- Renault 11 (1983–1989)
- Renault Clio (1991–1994)
- Renault Express (1986)
- Renault Estafette (1962–1968)
- DAF 55 (1967–1972)
- DAF 66 (ei DAF 66 Marathon) (1972–1975)
- Volvo 66 1,1 (1975–1980)
- Matra Djet (1964–1967)
CxG
C1G 1,2 l (1 237 cm³), poraus 73 mm, isku 71,5 mm, puristussuhde 9,25:1, teho 55 hv @ 5 250 rpm, vääntö 88 Nm @ 3 000 rpm, kaasutin Solex 32BIS tai Zenith 32IF2.
C3G 1,2 l (1 239 cm³), poraus 74 mm, isku 72 mm, puristussuhde 8,8:1, teho 54 hv @ 5 300 rpm, vääntö: 90 Nm @ 2 800 rpm, Marelli 32B -yksipisteruisku, katalysaattori.
Sovellukset:
C1G
- DAF 66 Marathon (1973–1975)
- Volvo 66 (1976–1980)
- Renault 5 Super 5 (1985)
- Renault 9 (1985–1989)
- Renault 11 (1985–1989)
- Renault 19 (1988–1989)
- Renault Express (1986)
C3G
- Renault Clio (1991–1996)
- Renault Twingo (1991–1996)
CxJ
C1J (Type 847) 1,4 l (1 397 cm³)
- poraus 76 mm isku 77 mm, vapaasti hengittävä, puristussuhde 9,25:1, teho 48–64 hv, vääntö: 99–103 Nm, kaasutin Solex, Zenith tai Weber.
- Ahdin ja kaasutin: puristussuhde 8:1, teho 105 hv, vääntö 162 Nm, kaasutin Solex 32DIS.
- Kaasutin, ahdin ja välijäähdytin: puristussuhde 7,9:1, teho 115 ja 120 hv, vääntö 165 Nm.
Sovellukset:
- Renault 5 (1972–1985)
- Renault 5 Super 5 (1985)
- Renault 5 Super 5 GTT (1985)
- Renault 9 (1982–1989)
- Renault 9 Turbo (1982–1989)
- Renault 11 (1983–1989)
- Renault 11 Turbo (1985–1989)
- Renault 18 (1984–1985)
- Renault 19 (1988)
- Renault Express (1986)
- Renault Trafic (1985–1989)
C2J, kaasutin kaksikurkkuinen Solex tai Weber, teho 68–72 hv, vääntö 104 Nm, puristussuhde 9,25:1
Sovellukset:
- Renault 5 (1972–1985)
- Renault 5 Super 5 (1985)
- Renault 9 (1982–1989)
- Renault 11 (1983–1989)
- Renault 19 (1988–1994)
- Renault 21 (1985–1989)
- Renault Express (1986)
C3J 1,4 l (1 390 cm³), Siemens-yksipisteruisku, teho 60 hv @ 4 750 rpm, vääntö 100 Nm @ 3 000 rpm, puristussuhde 9:1.
Sovellukset:
- Renault 5 Super 5 (1985)
- Renault 9 (1985–1989)
- Renault 11 (1985–1989)
- Renault 19 (1988–1994)
- Renault Express (1986)
C6J 1,4 l (1 397 cm³), puolipallonmuotoiset palotilat, kaasutin Weber 32DIR, ahdin ja välijäähdytin, teho 107–160 hv, puristussuhde 8,6:1 (jatkokehitelminä kisamoottorit 350 hv)
- Renault 5 Alpine Turbo (1982–1984)
C2L
Argentiinan, Kolumbian ja Turkin markkina-alueiden versio, jatkokehitelmä CxJ-versiosta, iskutilavuus 1 565 cm³.
Kolumbia:
- Renault 21 RS (1989)
- Renault 9 TXE (1989)
- Renault Etoile TS (21 TS) Sedan ja Break (1990)
- Renault 19 1600 (1996)
Argentiina:
- Renault 18 GTS (1989)
- Renault 11 TXE, RL, RN (1989)
- Renault 9 GTL/RL TXE, RN (1989)
- Renault 12 GTL (1991)
- Renault 19 RN (1993)
- Renault 19 RL (1996)
- Renault Express RN (C3L, yksipisteruisku) (1996)
- Renault 19 RE (1997)
- Renault Clio (C3L-versio) (1997)
Turkki:
- Renault 12 (1991)
Lähteet
- ↑ « Cléon - Association RENAULT HISTOIRE » (Arkistoitu – Internet Archive) Association RENAULT HISTOIRE
- ↑ « Moteur Cléon-Fonte: son histoire », sur http://cleon-fonte.forumactif.com
