Nykymaailmassa Reposaaren seurakunta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Sen vaikutukset kattavat eri alueita ja vaikuttavat sekä koko yhteiskuntaan että jokapäiväisen elämän erityisiin osa-alueisiin. Ilmestymisensä jälkeen Reposaaren seurakunta on herättänyt useita keskusteluja ja pohdintoja sen merkityksestä, sen vaikutuksista ja mahdollisista seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti roolia, joka Reposaaren seurakunta:llä on nykymaailmassa, analysoimalla sen merkitystä eri yhteyksissä ja sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin.
| Reposaaren evankelis-luterilainen seurakunta | |
|---|---|
| Suuntautuminen | Luterilaisuus |
| Kirkkokunta | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
| Hiippakunta | Turun arkkihiippakunta |
| Perustettu | 1929 |
| Erotettiin | Porin seurakunnasta |
| Lakkautettu | 2015 |
| Liitettiin | Meri-Porin seurakuntaan |
| Pääkirkko | Reposaaren kirkko |
| Jäseniä | 823 (v. 2012)[1] |
Reposaaren seurakunta oli Turun arkkihiippakuntaan kuulunut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, joka toimi Reposaaren alueella Porissa.
Reposaaren alue erotettiin Ulvilasta Porin satama-alueeksi jo vuonna 1604, mutta siitä tuli rukoushuonekunta Porin seurakunnan alaisuudessa vasta vuonna 1876, joina aikoina Porin seurakunta lopullisesti erotettiin Ulvilan seurakunnasta. Reposaaresta tuli itsenäinen emäseurakunta 1929, mutta se säilytti yhtenäisen talouden Porin kanssa.[2] Vuonna 2015 Reposaaren seurakunta yhdistyi yhdessä Pihlavan seurakunnan ja Ahlaisten seurakunnan kanssa uudeksi Meri-Porin seurakunnaksi.[3]