Tässä artikkelissa tutkimme Restonomi:tä eri näkökulmista ja analysoimme sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Restonomi on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime vuosina, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Perehdymme Restonomi:n merkitykseen, sen historiaan, sen kehitykseen ajan mittaan sekä siitä olemassa oleviin erilaisiin mielipiteisiin ja teorioihin. Lisäksi tutkimme, kuinka Restonomi on vaikuttanut kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja muihin arkielämän osa-alueisiin. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja objektiivinen näkemys Restonomi:stä, jotta lukijat ymmärtävät paremmin sen merkityksen ja seuraukset nykymaailmassa.
Restonomi (AMK) (ruots. Restonom (YH), engl. Bachelor of Hospitality Management) on matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 210 opintopistettä[1]. Tutkinnon suorittaneilla on laaja asiantuntemus matkailu-, ravitsemis- ja talousalasta ja niihin kuuluvien palveluiden toiminnan kehittämisestä. Restonomin koulutus antaa valmiudet toimia muun muassa ravitsemispalveluiden esimies- ja asiantuntijatehtävissä, elintarvikkeiden markkinointi- ja myyntitehtävissä, matkailualan asiantuntijatehtävissä, yrittäjänä ja palveluiden kehitystehtävissä.
Jatko-opinnot ammattikorkeakoulussa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutusohjelmissa tuottavat tutkinnon Restonomi (ylempi AMK). Opinnot ovat on laajuudeltaan 90 opintopistettä.
Restonomin tutkintoon johtavaa koulutusta voi suorittaa useissa koulutusohjelmissa, joita ovat esimerkiksi:[2]
Suomenkielisiä koulutusohjelmia:
Englanninkielisiä koulutusohjelmia:
Julkiseen virkaan tai tehtävään vaadittaessa korkeakoulututkintoa, antaa ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto saman kelpoisuuden kuin yliopistossa suoritettu tutkinto. Jos vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, niin ammattikorkeakoulussa suoritettu ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden kuin yliopistossa suoritettu vastaava.[3]