Rheinland-Pfalzin maapäivät
Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa syvemmälle Rheinland-Pfalzin maapäivät:een ja tutkia sen monia puolia. Rheinland-Pfalzin maapäivät on aihe, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion, ja sen merkitys kattaa eri aloja. Kautta historian Rheinland-Pfalzin maapäivät on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnassa, kulttuurissa ja tieteessä, ja se on osoittanut ennen ja jälkeen tapaa, jolla ymmärrämme ympäröivää maailmaa. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla tarkastelemme Rheinland-Pfalzin maapäivät:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykyhetkeen. Selvitämme, kuinka Rheinland-Pfalzin maapäivät on kehittynyt vuosien varrella ja mikä sen merkitys on nykyään. Tämä artikkeli kutsuu sinut uppoutumaan Rheinland-Pfalzin maapäivät:n kiehtovaan maailmaan ja selvittämään, miksi se on edelleen kiinnostava ja keskustelunaihe tänään.
Rheinland-Pfalzin maapäivät (saks. Landtag Rheinland-Pfalz) on Saksan osavaltion Rheinland-Pfalzin yksikamarinen lakia säätävä elin. Maapäivät kokoontuu Deutschhaus-rakennuksessa Mainzissa, johon kokoontui myös Saksan ensimmäinen demokraattisesti valittu parlamentti, lyhytikäisen Mainzin tasavallan kansalliskokous.
Rheinland-Pfalzin perustuslain 79 §: n 1 momentissa säädetään: "Maapäivät on kansan valitsema poliittisen päätöksenteon ylin elin. Se edustaa kansaa, valitsee ministeripresidentin ja vahvistaa hallituksen, hyväksyy lait ja budjetin, valvoo toimeenpanoviranomaista ja ilmaisee kansan tahdon julkisten asioiden hoidossa, Euroopan politiikan kysymyksissä sekä Maapäivien ja kabinetin välisten sopimusten mukaisesti." [1] Maapäivävaalit pidetään viiden vuoden välein. Nykyisessä vuoden 2021 vaaleissa valitussa maapäivillä on 101 edustajaa. Viimeisimmissä maaliskuussa 2021 pidetyissä vaaleissa maapäivien suurin puolue oli Saksan sosiaalidemokraattinen puolue. Saksan kristillisdemokraattinen unioni sen sijaan kärsi historiansa huonoimman tuloksen.[2]
Vaalijärjestelmä
Vaaleissa on tarjolla 101 edustajanpaikkaa. Vaaleissa on 5 % äänikynnys. Äänestäjillä on kaksi ääntä: "ensimmäinen ääni" ehdokkaille yhden edustajan vaalipiirissä ja "toinen ääni" puoluelistalle. Edustajista 52 valitaan yhden edustajan vaalipiireistä enemmistövaalitavalla ja loput edustajanpaikat täytetään puoluelistoilta suhteellisesti. Ylijäämäpaikat ovat mahdollisia eli maapäivien edustajanmäärä voi ylittää minimiksi asetetun 101 edustajaa.[3]
Viitteet
Aiheesta muualla
Saksan osavaltioparlamentit- Ala-Saksin maapäivät
- Baden-Württembergin maapäivät
- Baijerin maapäivät
- Berliinin edustajainhuone
- Brandenburgin maapäivät
- Bremische Bürgerschaft
- Hamburgische Bürgerschaft
- Hessenin maapäivät
- Mecklenburg-Etu-Pommerin maapäivät
- Nordrhein-Westfalenin maapäivät
- Rheinland-Pfalzin maapäivät
- Saarlandin maapäivät
- Saksin maapäivät
- Saksi-Anhaltin maapäivät
- Schleswig-Holsteinin maapäivät
- Thüringenin maapäivät
