Rickleånin vesistö

Tällä kertaa sukeltamme Rickleånin vesistö:n jännittävään maailmaan, aiheeseen, joka on herättänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion. Rickleånin vesistö on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena vuosien ajan, se herättää laajaa kiinnostusta niin yhteiskunnassa kuin akateemisessakin kentässä. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiin Rickleånin vesistö on ollut pohdinnan ja analyysin lähde, joka on luonut lukuisia teorioita ja lähestymistapoja. Tässä artikkelissa ehdotamme, että tutkimme Rickleånin vesistö:n monia puolia ja käsittelemme kaikkea sen historiallisesta kehityksestä sen vaikutuksiin eri yhteyksissä. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta, joka on niin jännittävä ja ajankohtainen nykyään.

Ruotsin päävesistöalueet
Näkymä Rickleåniin Robertsforsin alapuolelta.
Sågforsenin pato kuvattuna vuonna 1946

Rickleånin vesistö (ruots. Rickleåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 24) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Rickleånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 649 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa. Jokea on jonkin verran muokattu vesivoiman tarpeisiin.[1][2][3][4]

Pääuoma

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Rickleån, jonka pituus on 50 kilometriä. Joki laskee Itämereen noin 0,5 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[5][a]

Vesistön valuma-alue

Rickleånin vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Skelleftejoen vesistön (tunnus 20) ja Uumajanjoen vesistön (tunnus 28) välissä, jossa on sijaitsee seitsemän pienempää päävesistöä. Rickleånin vesistö on niistä suurin. Sillä on koillispuolella hieman yhteistä vedenjakajaa Skelleftejoen vesistön kanssa, alempana hieman enemmän Bureälvenin vesistön (tunnus 21) kanssa ja vesistön alajuoksulla sitä on Mångbyånin vesistön (tunnus 22) kanssa. Rickleånin vesistön lounaispuolella on yhteistä vedenjakajaa kolmen päävesistön kanssa. Ensin sitä on änsipäässä sijaitsevan Uumajanjoen vesistöalueen kanssa, sitten varsin pitkästi Sävarånin vesistön (tunnus 26) kanssa ja alajuoksulla vielä Dalkarlsånin vesistön (tunnus 25) kanssa. Aivan Rickleånin joensuun ympäristössä sijaitsee mereen laskevien purojen ja ojien pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on vaatimaton.[3]

Valuma-alueen piirteitä

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (54,7 %), turve (19,2 %), kalliomaa (7,2 %), hiekka ja sora (2,5 %), multamaa (4,5 %), savimaa (2,1 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,7 %), joiden lisäksi on vielä 9,2 % muita maalajeja. Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (80,1 %), soita ja kosteikkoja (6,4 %), viljelymaita (2,4 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,3 %) sekä joutomaita (1,7 %). Näiden lisäksi on 9,1 % vesistöjä.[6]

Virtaamia

Rickleånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013)

SMHI on julkaissut tilastossaan Rickleånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 16,9 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 65,3 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 5,16 m³/s [6]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 16 m³/s, keskiylivirtaama (MHQ) on 67 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 4,8 m³/s [5]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 73,8 m³/s on mitattu toukokuussa 1998 ja pienin 2,7 m³/s syyskuussa 1999. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[7]

Vesivoima

Rickleånin pääuomassa on 5 vesivoimalaitosta: Bruksfors, Sågforsen, Fredriksfors, Älglund ja Bygdsiljum. Vesistön sivu-uomissa Tallånissa on vielä yksi voimala Forsliden. Voimaloiden yhteisteho on 10,1 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 47,6 gigawattituntia.[4]

Lähteet

Huomautuksia

  1. ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Rickleån.

Viitteet

  1. ↑ Rickleånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.12.2020.(ruotsiksi)
  2. ↑ Rickleån (SE711418-174642) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
  3. ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 13.12.2020 (ruotsiksi)
  4. ↑ a b Kuhlins, Leif: Rickleån, vattenkraft.info, viitattu 23.12.2020 (ruotsiksi)
  5. ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 1129–1144, viitattu 13.12.2020 (ruotsiksi)
  6. ↑ a b Rickleånin vesistö (Excel-lomake nro 25521), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
  7. ↑ Rickleån (SE712464-174705) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 28.12.2020. (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Rickleån