Riitta Nikula

Ihmiskunnan historiassa Riitta Nikula:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan kehityksessä. Ilmestymisestään lähtien Riitta Nikula on herättänyt miljoonien ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa. Tämä ilmiö on jättänyt lähtemättömän jäljen kulttuuriin, politiikkaan, tekniikkaan ja kaikkiin modernin elämän osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Riitta Nikula:n vaikutusta ajan mittaan ja analysoimme sen vaikutusta nykymaailmaan. Alkuperäistään nykyiseen merkityksellisyyteensä Riitta Nikula on edelleen keskustelun ja kiehtova aihe niin tutkijoille, asiantuntijoille kuin harrastajillekin.

Riitta Nikula
Henkilötiedot
Syntynyt15.3.1944
Lahti
Ammatti Professori (emerita)
Titteli Helsingin yliopiston taidehistorian professori
Vanhemmat Harras ja Heli Kyttä
Puoliso Paavo Nikula
Lapset Jone Nikula, Stuba Nikula ja Nuutti Nikula
Muut tiedot
KoulutusFilosofian tohtori (1982)
Edeltäjä Henrik Lilius
Seuraaja Ville Lukkarinen
Aiheesta muualla
Kotisivu

Riitta Kaarina Nikula (o.s. Kyttä;[1] s. 15. maaliskuuta 1944 Lahti)[2] on suomalainen professori emerita ja Helsingin yliopiston taidehistorian dosentti.[3]

Nikula on taidehistorioitsija ja arkkitehtuurin tutkija. Hän väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1981 aiheenaan Helsingin Töölön arkkitehtuuri. Nikula on toiminut Suomen rakennustaiteen museon tutkimuspäällikkönä vuosina 1988–1994 ja Helsingin yliopiston taidehistorian professorina 1994–2007[4]. Nikula on erikoistunut suomalaisen kaupunkiarkkitehtuurin tutkimukseen, ja hän on myös johtanut taidehistorian naistutkimusprojektia 1985–1990.

Vuonna 2015 Nikula sai Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämän Tietokirjailijapalkinnon.[5]

Nikulan isä oli kaupunginjohtaja ja ministeri Harras Kyttä.[2] Nikula oli naimisissa entisen oikeuskanslerin ja oikeusministerin Paavo Nikulan kanssa vuodesta 1967. Nikulalla on kolme lasta, Jone (s. 1970), Stuba (s. 1972) ja Nuutti (s. 1978).[6]

Julkaisuja

  • Nikula, Riitta, Suomalainen rivitalo, työväenasunnosta keskiluokan unelmaksi, SKS, 2014. ISBN 9789522225689
  • Nikula, Riitta, Focus on 20th century architecture and town planning. Collected papers by Riitta Nikula. SRM, 2006
  • Nikula, Riitta, Suomen arkkitehtuurin ääriviivat, Otava, 2005
  • Nikula, Riitta (ed), Sankaruus ja arki. Suomen 50-luvun miljöö, SRM, 1994
  • Nikula, Riitta, Rakennettu maisema. Suomen arkkitehtuurin vuosisadat, Otava 1993
  • Nikula, Riitta, Armas Lindgren 1874-1929 - Arkkitehti - architect, SRM, 1988.
  • Tolonen, Marjatta & Nikula, Riitta: Pieni taidehistoria. (4., uudistettu painos (2. painos 1984)) Helsinki: Kirjayhtymä, 1989. ISBN 951-26-3310-8

Lähteet

  1. ↑ Matti Juti: Maaherra Wilho Kytän suvun lähteillä. Sastamalan Joulu 2014, s. 47–49. Sastamala: Lions Club Sastamala/Vammala, 2014.
  2. ↑ a b Veli-Matti Autio: Suomen Historiallisen Seuran matrikkeli 1875–2007, s. 143. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2007.
  3. ↑ Taidehistorian henkilöstö, Helsingin yliopisto. Web Archive 2016.
  4. ↑ Suomen taidehistorian historiaa, s. 4, Helda.helsinki.fi
  5. ↑ Tietokirjailijapalkinnot ja Tietokirjallisuuden edistämispalkinto jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 24.10.2015 24.10.2015. Suomen tietokirjailijat ry. Viitattu 25.10.2015.
  6. ↑ Suomen Kansanedustajat - Paavo Nikula Eduskunta. Viitattu 26.5.2018.

Aiheesta muualla