Riitta Pylkkänen

Nykymaailmassa Riitta Pylkkänen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ​​ihmisiä kohtaan. Ammattilaisista amatööreihin Riitta Pylkkänen on kiinnittänyt lukuisten henkilöiden huomion, jotka haluavat ymmärtää paremmin sen tärkeyttä ja vaikutusta yhteiskuntaan. Kautta historian Riitta Pylkkänen on vaikuttanut merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin kulttuurista teknologiaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti roolia, joka Riitta Pylkkänen:llä on ollut ajan mittaan, sekä sen merkitystä nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme Riitta Pylkkänen:n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa.

Riitta Valpuri Pylkkänen (o.s. Kilpi; 10. elokuuta 1910 Kustavi – 28. marraskuuta 1982 Espoo[1]) oli suomalainen taidehistorioitsija ja filosofian tohtori. Hän oli pukuhistorian tutkija.[2] Hän valmistui ylioppilaaksi Turun suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1928, suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1935 ja sai maisterin arvon seuraavana vuonna. Pylkkäsen väitöskirja oli nimeltään Säätyläispuku Suomessa vanhemmalla Vaasa-ajalla 1550–1620 (Helsingin yliopisto 1956). Hän oli muinaistieteellisen toimikunnan historian osaston johtaja vuodesta 1979. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi 1973.[3]

Riitta Pylkkäsen puoliso oli jääkärieversti Kosti Edvard Pylkkänen (1892–1974).[1] Heidät vihittiin vuonna 1941, ja he saivat kaksi lasta: Jaakko (s. 1943) ja Helena (s. 1945).[4]

Pylkkäsen isä oli kirjailija Volter Kilpi[3] ja äiti kirjailija Hilja Vanhakartano.[4]

Teokset

  • Säätyläispuku Suomessa vanhemmalla Vaasa-ajalla 1550–1620. Suomen muinaismuistoyhdistys, 1956 väitöskirja
  • Renessanssin puku Suomessa 1550–1620. WSOY, 1956.
  • Rácz, István – Pylkkänen, Riitta: Suomen keskiajan taideaarteita. Otava, 1960.
  • Vanhat tuolimme. WSOY, 1965
  • Ryijyperinteitä 1500- ja 1600-luvulta. (Kansatieteellinen arkisto, 18: 1.) Suomen muinaismuistoyhdistys, 1967.
  • Barokin pukumuoti Suomessa 1620–1720. (Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja, 71.) 1970.
  • Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla. (Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja, 84.) Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982. ISSN 0355-1822 ISBN 951-9056-56-4.
  • Kaksi pukuhistoriallista tutkielmaa. (Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja, 85.) Suomen muinaismuistoyhdistys, 1984. ISSN 0355-1822 ISBN 951-9056-63-7.

Lähteet

  1. ↑ a b Autio, Veli-Matti: Suomen Historiallisen Seuran matrikkeli 1875–2007, s. 162. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007.
  2. ↑ Pylkkänen, Riitta hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  3. ↑ a b Facta 2001, osa 13, p. ? WSOY 1985.
  4. ↑ a b Kuka kukin on 1978, s. 759. Otava, 1978. Teoksen verkkoversio Viitattu 8.3.2016.