Nykymaailmassa Ripuaariset frankit:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Ripuaariset frankit on aihe, jota emme voi sivuuttaa joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Kautta historian Ripuaariset frankit:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiskunnan kehityksessä, ja sen merkitys näkyy edelleenkin. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Ripuaariset frankit:n vaikutusta ja sen merkitystä nykymaailmassa analysoimalla erilaisia näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät tähän erittäin merkitykselliseen aiheeseen.
Ripuaariset frankit eli ripuaarit (lat. ripa ”ranta”) olivat yksi frankkien germaanikansan pääryhmistä. Ripuaariset frankit syntyivät chamavien, brukterien, chattuarien ja ampsivarien heimojen liityttyä yhteen. Heidän asuinsijansa olivat Reinin yläjuoksun alueella, kun taas saalilaiset frankit asuivat Reinin alajuoksulla. Ripuaariset frankit alkoivat 200-luvulla hyökkäillä Kölnin seudulta Galliaan. Julianus torjui heidät noin vuonna 360. Stilicho sai suostuteltua ripuaariset frankit Rooman palvelukseen, ja kansainvaellusajalla ripuaariset frankit puolustivat Reinin rajaa vandaalien hyökkäyksiä vastaan. Ripuaariset frankit levittäytyivät vähitellen Reinin yli Maasiin ja Aacheniin sekä Eifelin vuoristoseuduille.[1]
Ripuaarien laki on kirjattu Lex Ripuariaan eli ripuaarilaiseen lakiin, joka on alun perin kirjoitettu 500-luvun alkupuolella mutta on nykyisessä muodossaan peräisin kuningas Dagobert I:n ajalta.[2]