Nykymaailmassa Risto Johansson:stä on tullut yhä tärkeämpi. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella alalla, Risto Johansson:stä on tullut keskeinen elementti, joka antaa sävyn elämämme eri osa-alueille. Ajan myötä Risto Johansson:n merkitys on kasvanut, mikä on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja merkittäviä muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Risto Johansson:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja analysoimme sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi tutkimme, miten Risto Johansson on kehittynyt ajan myötä, sekä sen vaikutusta moniin nykyajan elämän osa-alueisiin.
Tämä artikkeli tai sen osa muistuttaa tyyliltään ansioluetteloa, ja se tulisi kirjoittaa uudelleen tyylioppaan ja neutraalin näkökulman mukaiseksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: pitää katsoa ovatko kaikki luetelluista tehtävistä ollenkaan olennaisia |
Risto Tapio Johansson (s. 3. helmikuuta 1948, Turku) on Itä-Suomen yliopiston sädehoidon ja onkologian emeritusprofessori. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1972 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1975. Vuosina 1968–1975 hän oli Turun yliopiston assistentti ja tutkija, Turun yliopistollisen keskussairaalan sädehoitoklinikan apulaislääkäri vuosina 1975–1980, erikoislääkäri vuosina 1980–1981, apulaisopettaja vuosina 1981–1983, Kuopion yliopistollisen keskussairaalan ja Kuopion yliopistollisen sairaalan sädehoidon ja syöpätautien klinikan osastonylilääkäri vuosina 1983–1988, syöpätautien klinikan ylilääkäri vuosina 1988–2011, Kuopion yliopiston sädehoidon ja onkologian professori vuodesta 1988 tai[1] 1989[2] vuoteen 2009 ja Itä-Suomen yliopiston sädehoidon ja onkologian professori vuosina 2009–2011.[1] Hän on myös johtanut Syöpäyhdistystä[3].