Risto M. Nieminen

Tämä artikkeli käsittelee Risto M. Nieminen-aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Risto M. Nieminen on herättänyt kiinnostuksen asiantuntijoissa ja harrastajissa, jotka haluavat ymmärtää sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Kautta historian Risto M. Nieminen:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli eri yhteyksissä, ja sen vaikutus on edelleen ajankohtainen. Alkuperäistään evoluutioonsa Risto M. Nieminen on ollut ennen ja jälkeen jokapäiväisen elämän eri osa-alueiden kehityksessä. Tämä artikkeli tutkii erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, joiden avulla lukija voi sukeltaa Risto M. Nieminen:n kiehtovaan maailmaan.

Akatemiaprofessori Risto Nieminen

Risto Matti Nieminen (s. 14. toukokuuta 1948 Helsinki) on Aalto-yliopiston fysiikan professori (emeritus) ja tieteen akateemikko. Hänen tutkimusalueensa on kondensoituneen aineen ja materiaalien fysiikka, erityisesti teoreettisten ja laskennallisten menetelmien soveltaminen monimittakaavaisessa materiaalien mallinnuksessa.

Tieteellinen ura

Risto Nieminen opiskeli teknillistä fysiikkaa Teknillisessä korkeakoulussa ja Cambridgen yliopistossa ja suoritti tohtorin tutkinnon vuonna 1975. Hän oli post-doc-tutkijana NORDITA-instituutissa Kööpenhaminassa 1975–1977. Hänet nimitettiin Jyväskylän yliopiston fysiikan apulaisprofessoriksi vuonna 1978. Hän toimi vierailevana professorina Cornell-yliopistossa Yhdysvalloissa 1979–1980 ja 1986–1987. Hän siirtyi professoriksi Teknilliseen korkeakouluun (myöhemmin Aalto-yliopisto) vuonna 1988 ja sai Aalto-professorin arvon vuonna 2010. Risto Nieminen oli Suomen Akatemian akatemiaprofessori vuosina 1997–2008 ja toimi laskennallisen nanotieteen tutkimuksen huippuyksikön (COMP) johtajana vuosina 2000–2013.  Vuosina 2013–2016 hän oli Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaani.

Vuosina 1989–1996 Risto Nieminen oli perustamassa kansallista suurteholaskennan keskusta (CSC – Tieteen tietotekniikan keskus) ja toimi sen tieteellisenä johtajana.

Risto Niemisellä on lukuisia luottamustehtäviä useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tieteen ja tutkimuksen alan järjestöissä. Hän on mm. toiminut Osk. Huttusen säätiön hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2000.

Tutkimustyö

Risto Nieminen on kehittänyt ja soveltanut useita laskennallisia menetelmiä, mm. elektronirakennelaskuja, molekyylidynamiikkasimulaatioita sekä erilaisia stokastisia ja jatkumotekniikoita. Hän on käyttänyt niitä materiaalien atomitason ilmiöiden ja prosessien tutkimukseen sekä nanorakenteiden simulointiin. Risto Nieminen on julkaissut yli 700 tieteellistä artikkelia, joihin on viitattu yli 41 000 kertaa (h-indeksi 106). Hän on ollut perustamassa eurooppalaista alan johtavaa tutkimusverkostoa (Psi-k), ja toimi sen johtajana vuosina 2012–2018.

Risto Nieminen on ollut Computational Materials Science -lehden (Elsevier) ensimmäinen päätoimittaja ja on nykyisin Electronic Structure-lehden (IOP) päätoimittaja. Hän on toimituskunnan jäsen Proceedings of the National Academy of Sciences (USA)- ja Lecture Notes in Computational Science and Engineering (Springer)-lehdessä.

Risto Nieminen on yhdessä Matti Mannisen kanssa julkaissut kirjan Pintafysiikka (Suomen Fyysikkoseuran julkaisuja 1, Gummerus Oy kirjapaino, Jyväskylä 1988, 160 sivua, ISBN 951-96117-0-3).

Risto Nieminen on ohjannut yli 70 väitöskirjatyötä ja useita post-doc-tutkijoita.

Palkinnot ja tunnustukset

  • 1989 Magnus Ehrnroothin palkinto
  • 2002 Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki
  • 2004  Vuoden Professori
  • 2011 Suomen Leijonan komentajamerkki
  • 2013 Wihurin tunnustuspalkinto
  • 2014 Tieteen akateemikko
  • 2016 Suomen Kulttuurirahaston kunniaesimies
  • 2019 Filosofian kunniatohtori, Jyväskylän yliopisto
  • 2023 Suomen Leijonan I lk komentajamerkki
  • 1984 Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen ( esimies 2018-19, kunniajäsen 2022)
  • 1995 Fellow, American Physical Society
  • 1997 Teknillisten Tieteiden Akatemian jäsen
  • 2000 Fellow, Institute of Physics (UK)
  • 2009 Member, European Academy of Science
  • 2011, Fellow, Suomen Fyysikkoseura
  • 2018 International Member, National Academy of Sciences (USA)
  • 2021 Member, Academia Europæa[1]
  • 2022 Distinguished Fellow, International Engineering and Technology Institute

Lähteet

Aiheesta muualla