Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Ritva Kylli, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina. Ritva Kylli on aihe, joka on herättänyt monenlaisia mielipiteitä ja keskusteluja eri aloilla korkeakoulusta suureen yleisöön. Tämän artikkelin aikana analysoimme Ritva Kylli:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykyiseen yhteiskuntaan. Tarkastelemme myös erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joita on omaksuttu tämän kysymyksen ratkaisemiseksi, sekä niiden vaikutuksia eri yhteyksissä. Kattavan ja objektiivisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Ritva Kylli:tä ja tarjoamaan kattavan näkemyksen, joka mahdollistaa paremman käsityksen sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään.
Ritva Kylli | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1975 (ikä 49–50) |
Ammatti | lehtori, dosentti |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | FT Oulun yliopisto (2005) |
Tutkimusalue | historia |
|
Ritva Kylli (s. 1975)[1] on suomalainen historioitsija.
Kylli on Suomen ja Pohjois-Euroopan historian dosentti. Hän toimii arktisen ja pohjoisen historian yliopistonlehtorina Oulun yliopistossa. Hänen tutkimusteemansa liittyvät ruokaan, ympäristöön ja terveyteen sekä arktisten ja pohjoisten alueiden historiaan.[2]
Kylli valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1999 ja väitteli tohtoriksi vuonna 2005. Väitöskirja Kirkon ja saamelaisten kohtaaminen Utsjoella ja Inarissa 1742–1886 palkittiin Oulun yliopiston vuoden parhaana väitöskirjana.[3]
Kylli oli tutkijavieraana Hokkaidon yliopistossa vuonna 2018.[2]
Kyllille myönnettiin Suomen ruokahistoria -teoksesta aikakauslehti Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön Kanava-palkinto vuoden 2021 parhaana kotimaisena tietokirjana. Teos oli myös tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas samana vuonna ja Botnia-kirjallisuuspalkintoehdokas vuonna 2022.[3][4][5][6]