Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Ritva Wäre:n kiehtovaan maailmaan ja tutkia sen alkuperää, merkitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Ritva Wäre on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena vuosien ajan, ja se on herättänyt kiinnostusta niin tutkijoissa, ammattilaisissa kuin uteliaissakin. Populaarikulttuurin vaikutuksista historiaan Ritva Wäre on jättänyt lähtemättömän jäljen yhteiskuntaan, ja siitä on tullut jännittävä ja jatkuvasti kehittyvä tutkimusaihe. Tässä artikkelissa tarkastelemme Ritva Wäre:n eri näkökohtia, sen merkitystä ja vaikutusta eri alueilla tarjoamalla kattavan kuvan tästä ilmiöstä, joka on kiinnittänyt niin monien ihmisten huomion.
Ritva Tuulikki Wäre (s. 20. syyskuuta 1945 Helsinki) on filosofian tohtori[1] taidehistorian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän oli ollut museoviraston tutkija, kun hän sai nimityksen Suomen kansallismuseon johtajaksi syyskuussa 1992[1]. Ylijohtajana hän toimi vuosina 2003–2009.
Wäreen vanhemmat ovat taidegraafikko Erkki Tuomi ja Hilkka Tuomi, s. Lemmetyinen. Wäreen puoliso vuodesta 1980 on diplomi-insinööri Olli Sakari Wäre. Heillä on yksi lapsi.
Wäre kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1964. Filosofian tohtoriksi hän valmistui vuonna 1991, väitöskirjan aiheena oli "Rakennettu suomalaisuus. Nationalismi viime vuosisadan vaihteen arkkitehtuurissa ja sitä koskevissa kirjoituksissa".