Rodion Štšedrin

Nykymaailmassa Rodion Štšedrin:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Kautta historian Rodion Štšedrin:llä on ollut ratkaiseva rooli monilla yhteiskunnan, kulttuurin ja jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Rodion Štšedrin on edelleen jatkuvan keskustelun ja pohdinnan aiheena sen vaikutuksista talouteen politiikkaan ja teknologiaan. Tässä artikkelissa tutkimme Rodion Štšedrin:n merkitystä ja vaikutusta eri yhteyksissä sekä tähän aiheeseen liittyviä nykyisiä ja tulevia suuntauksia.

Rodion Štšedrin ja hänen vaimonsa Maija Plisetskaja vuonna 2009.

Rodion Konstantinovitš Štšedrin (ven. Родио́н Константи́нович Щедри́н; s. 16. joulukuuta 1932 Moskova) on venäläinen taidemusiikin säveltäjä ja pianisti. Hän johti Venäjän neuvostotasavallan säveltäjäliittoa vuosina 1973–1990, ja hän kuuluu maansa kansainvälisesti tunnetuimpiin nykysäveltäjiin.

Rodion Štšedrin syntyi musikaaliseen perheeseen – hänen isänsä oli säveltäjä ja musiikinopettaja. Myös Rodion ryhtyi opiskelemaan musiikkia, aluksi Moskovan kuoro-oppilaitoksessa ja sitten Moskovan konservatoriossa. Sävellystä hänelle opettivat Juri Šaporin ja Nikolai Mjaskovski sekä pianonsoittoa Jakov Flijer. Hän suoritti loppututkinnon vuonna 1955. Vuonna 1958 hän avioitui balettitanssija Maija Plisetskajan kanssa.

Štšedrinin varhaistuotanto on tonaalista ja värikkäästi soitinnettua, mutta sittemmin hän on kokeillut aleatorisuutta ja sarjallisuutta. Hänen laajaan sävellystuotantoonsa kuuluu useita konserttoja. Hän esiintyi kolmen ensimmäisen pianokonserttonsa kantaesityksessä solistina. Mstislav Rostropovitš esitti hänen teoksiaan lännessä. Štšedrinin viides pianokonsertto (1999) on omistettu Olli Mustoselle. Štšedrin on säveltänyt useita näyttämöteoksia venäläisen kirjallisuuden klassikoihin (Leo Tolstoi, Nikolai Gogol, Anton Tšehov).

Sävellyksiä

Oopperoita

  • Ei yksin rakkaudesta (Не только любовь). 1961
  • Kuolleet sielut (Мёртвые души). 1977
  • Lolita (Лолита). 1992
  • Lumottu vaeltaja (Очарованный странник). 2002
  • Pajaritar Morozova (Боярыня Морозова). 2006

Baletteja

  • Pieni kyttyräselkäinen hevonen. 1955
  • Carmen. 1967
  • Anna Karenina. 1968
  • Lokki. 1980
  • Nainen ja sylikoira. 1985

Orkesteriteoksia

Sinfonioita

  • 1. sinfonia. 1958
  • 2. sinfonia 25 preludia orkesterille. 1962–1965
  • 3. sinfonia. 2000

Pianokonserttoja

  • 1. pianokonsertto. 1954
  • 2. pianokonsertto. 1966
  • 3. pianokonsertto. 1973
  • 4. pianokonsertto. 1991
  • 5. pianokonsertto. 1999
  • 6. pianokonsertto. 2003

Konserttoja orkesterille

  • 1. orkesterikonsertto Озорные частушки. 1963
  • 2. orkesterikonsertto Kellot. 1968
  • 3. orkesterikonsertto Старинная музыка российских провинциальных цирков. 1989
  • 4. orkesterikonsertto Хороводы. 1989
  • 5. orkesterikonsertto Neljä venäläistä laulua. 1997

Muita konserttoja

  • sellokonsertto Sotto voce. 1994
  • alttoviulukonsertto Concerto Dolce. 1997
  • viulukonsertto Concerto cantabile. 1998
  • oboekonsertto. 2010
  • kaksoiskonsertto pianolle ja sellolle. 2011

Kamarimusiikkia

  • Kolme hilpeää kappaletta pianotriolle. 1997
  • Menuhin-sonaatti viululle ja pianolle. 1999
  • Vanhoja venäläisiä kansansävelmiä sellolle ja pianolle. 2007
  • Musiikillinen uhrilahja (Музыкальное приношение) kamariyhtyeelle. 1983

Pianosävellyksiä

  • 1. pianosonaatti. 1962
  • 2. pianosonaatti. 1997
  • 24 preludia ja fuugaa. 1964–1970
  • Polyfoninen nuottikirja, 25 preludia. 1972
  • Sonatine concertante. 2005

Kuoroteoksia

  • Byrokratiada (Бюрократиада), kantaatti solisteille, kuorolle ja orkesterille (Andrei Voznesenski). 1963
  • Lenin kansan sydämessä (Ленин в сердце народном), kantaatti solisteille, kuorolle ja orkesterille (Aleksandr Belmans). 1969

Aiheesta muualla