Nykymaailmassa Romanian ortodoksinen kirkko on aihe, josta on tullut erittäin ajankohtainen ja joka on läsnä kaikilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Sen vaikutus on havaittavissa politiikassa, yhteiskunnassa, taloudessa ja kulttuurissa. Romanian ortodoksinen kirkko on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ihmisissä, jotka haluavat ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme Romanian ortodoksinen kirkko:tä perusteellisesti ja kuinka siitä on tullut niin tärkeä aihe nykyään. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen analysoimme sen vaikutusta ja roolia nykymaailmassa.
Romanian ortodoksinen kirkko Biserica Ortodoxă Română |
|
---|---|
![]() Romanian patriarkaatin vaakuna |
|
Perustaja | apostoli Andreas |
Itsenäisyys | 1865 |
Tunnustaminen | 1885 (Konstantinopoli) |
Päämies | patriarkka Daniel (Ciobotea) |
Keskuspaikka | Bukarest, Romania |
Toiminta-alue | Romania |
Hallinta-alueita | Yhdysvallat, Kanada, Länsi-Eurooppa |
Kieli | romania |
Jäsenistön määrä | 19 000 000 |
Kotisivu | http://www.patriarhia.ro/ |
Romanian ortodoksinen kirkko (rom. Biserica Ortodoxă Română) on lähinnä Romaniassa ja Moldovassa vaikuttava autokefalinen ortodoksinen kirkko. Se on yksi viidestä ns. uudesta patriarkaatista, jotka ovat ajan myötä eronneet ns. vanhoista patriarkaateista (Rooma, Konstantinopoli, Aleksandria, Antiokia ja Jerusalem). Romania erkani Konstantinopolin alaisuudesta vuonna 1865. Romanian ortodoksinen kirkko korotettiin patriarkaatiksi vuonna 1925.
Suurin osa romanialaisista kuuluu Romanian ortodoksiseen kirkkoon. Sen jäsenmäärä on yli 17 miljoonaa, ja se on toiseksi suurin ortodoksikirkko Venäjän ortodoksisen kirkon jälkeen.
Kirkkoa johtaa Romanian ortodoksisen kirkon patriarkka Daniel (Ciobotea)[1] (s. 1951) Patriarkan koko arvonimi kuuluu Bukarestin arkkipiispa, Muntenian ja Dobrogean metropoliitta[2], koko Romanian patriarkka, Kappadokian Kesarean Locum tenens. Danielia edelsi ekumeniaa edistänyt patriarkka Teoctist (1986–2007).
Bukarestiin on päätetty rakentaa uusi 120 metriä korkea Romanian kansan pelastuksen katedraali, jonka kokonaiskustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa, mutta todennäköisesti maalaukset ja koristelu kaksinkertaistavat hinnan. Kirkko lupasi alun perin kustantaa rakennuksen omin varoin, mutta vuonna 2011 valtiota pyydettiin osallistumaan kustannuksiin 2,3 miljoonalla eurolla. Kansa on paheksunut kirkkohanketta, kun köyhässä maassa on säästöjen takia koulujenkin lukumäärää jouduttu vähentämään alle puoleen.[3]