Asiaankuuluvimpia ja ajankohtaisimpia tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia tarkastellaan Roomalainen agora:n artikkelissa. Käsitellään erilaisia näkökulmia, mielipiteitä ja asiaankuuluvia tietoja, jotka auttavat ymmärtämään Roomalainen agora:n tärkeyden ja merkityksen nykyään. Lisäksi analysoidaan Roomalainen agora:n vaikutuksia yhteiskuntaan, kulttuuriin ja talouteen sekä sen vaikutuksia arjen eri osa-alueisiin. Pyrimme koko artikkelin ajan tarjoamaan täydellisen ja objektiivisen näkemyksen Roomalainen agora:stä, jotta lukijat saisivat kattavan näkökulman tähän nykyään niin tärkeästä aiheesta.
Roomalainen agora | |
---|---|
Ρωμαϊκή Αγορά | |
Roomalainen agora. |
|
Sijainti | |
![]() ![]() Roomalainen agora |
|
Koordinaatit | |
Valtio |
![]() |
Paikkakunta | Aérides, Ateena, Attika |
Historia | |
Tyyppi | agora |
Ajanjakso | n. 19 eaa.– |
Kulttuuri | antiikki |
Aiheesta muualla | |
Roomalainen agora (kreik. Ρωμαϊκή Αγορά, Romaïkí Agorá) oli antiikin aikaisen Ateenan toinen agora (tai forum), joka rakennettiin roomalaisena aikana alkuperäisen klassisen ja hellenistisen ajan Agoran itäpuolelle ja Akropoliin pohjoispuolelle. Sen arkeologinen alue sijaitsee Akropoliin pohjoispuolella nykyisessä Aérideen kaupunginosassa, joka on osa Plákan vanhaa kaupunkia.
Roomalaiselle ajalle tultaessa Ateenan klassisen ajan Agora oli muuttunut epäkäytännölliseksi alkuperäistä tarkoitustaan eli kaupankäyntiä varten osin siksi, että se oli paljolti rakennettu umpeen. Siksi kaupunkiin päätettiin rakentaa uusi agora.[1] Niin kutsuttu Roomalainen agora rakennettiin vanhan itäpuolelle vuosina 19–11 eaa. Julius Caesarin ja keisari Augustuksen tekemien lahjoitusten avulla. Sitä paranneltiin edelleen keisari Hadrianuksen aikana 100-luvulla jaa. samalla kun sen pohjoispuolelle rakennettiin Hadrianuksen kirjasto.[2]
Herulien hyökkäyksen vuonna 267 jälkeen koko kaupungin hallinto siirrettiin vanhalta Agoralta Roomalaiselle agoralle ja se toimi näin kaupungin keskuksena.[2] Hyökkäyksen jälkeen rakennettiin myös uusi kaupunginmuuri, joka sulki sisäänsä Akropoliin ympäristön ja Roomalaisen agoran, kun taas vanhempi Agora jäi muurin ulkopuolelle.[3]
Bysanttilaisena ja osmanivallan aikana Roomalaisen agoran alue oli kaupungin asuinkorttelien peittämänä. Alueella oli lukuisia kirkkoja. Osmaniajalla 1600-luvulla agoralle rakennettiin Fetihién moskeija, joka on edelleen jäljellä. Alueen arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1837, ja ne ovat jatkuneet 1990-luvulle saakka. Kaivausten yhteydessä alueen uudemmat rakennukset on purettu vaiheittain. Kaivauksia ovat suorittaneet kreikkalaiset (Ateenan arkeologinen seura) ja italialaiset arkeologit.[2][4]
Roomalaisen agoran pituus on noin 112 metriä ja leveys noin 98 metriä. Se oli jokaiselta neljältä sivultaan pylväikköjen ympäröimä. Pylväät edustivat joonialaista tyyliä. Alueen sekä länsi- että itäpäässä oli propylon eli portti. Itäpään portti edusti joonialaista ja länsipään Athene Arkhegetiin porttina tunnettu portti doorilaista tyyliä.[1][5]
Alueen merkittävimmät kohteet ovat (numerot viittaavat kaavakuvaan):[1][5]