Rostislav I

Nykymaailmassa Rostislav I:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhteiskunnan eri sektoreille. Sen vaikutukset ylittävät rajat ja kattavat sekä henkilökohtaiset että ammatilliset näkökohdat. Ilmestymisestään lähtien Rostislav I on herättänyt loputtomia keskusteluja, jotka ovat lisänneet sen merkitystä ja merkitystä julkisella alueella. Tässä artikkelissa tutkimme Rostislav I:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutuksia ja laajuutta nykyään. Tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä pyrimme valaisemaan tätä aihetta, joka on kiinnittänyt niin monien ihmisten huomion ympäri maailmaa.

Rostislav sotaretkellään Tšernigovin ruhtinas Izjaslav III:ta vastaan ​​tapaa sanansaattajat ja uutiset ruhtinas Vjatšeslavin kuolemasta, Iivana Julman kuvakronikka 1568

Rostislav I Mstislavitš, kastettuna Mihail (n. 1107/1109 Kiova – 14. maaliskuuta 1167 Zarub, lähellä Rognedinoa) oli Kiovan Rusin ruhtinas vuosina 1159–1167 ja sitä ennen lyhyesti vuonna 1154 veljensä Izjaslav II:n kuoleman jälkeen.[1][2]

Hän oli Smolenskin ruhtinas vuosina 1125–1160 ja Novgorodin ruhtinas vuonna 1154.[1][3] Hän on myös Venäjän ortodoksisen kirkon pyhimys.[1]

Neuvotteluyrityksiä Smolenskin ruhtinas Rostislavin ja Tšernigovin ruhtinas Izjaslav Davidovitšin sekä häntä vastaan ​​nousseen Gleb Jurjevitšin välillä, Radziwillin kronikka 1400-luku

Suku

Hänen vanhempansa olivat Kiovan ruhtinnas Mstistlav I Suuri ja Ruotsin prinsessa Kristina Ingesdotter, hän oli kolmanneksi vanhin poika. Hänellä oli yhdeksän sisarusta ja kolme sisaruspuolta, hänen vanhempi veljensä oli Kiovan ruhtinas Izjaslav II, hänen velipuolensa Vladimir III Mstislavitš seurasi häntä Kiovan suuriruhtinaana.[1]

Ruhtinas

Kun Jaroslav II ajettiin ulos Novgorodista, Rostislav kutsuttiin Novgorodin hallitsijaksi. Hän hyväksyi kutsun ja tuli ruhtinaaksi 17. huhtikuuta 1154. Saatuaan tietää veljensä Izjaslav II:n kuolleen, hän lähti Novgorodista ottaakseen itselleen Kiovan valtaistuimen.[1]

Suuttuneina siitä, että heidän ruhtinaansa oli hylännyt heidät ja että "hän ei saanut aikaan järjestystä heidän keskuudessaan, vaan repi heidät enemmän erilleen", Novgorodin asukkaat ajoivat ulos Rostislavin pojan Davidin, joka oli heidän käskynhaltijansa. He korvasivat hänet Mstislav Jurjevitšilla, Juri Dolgorukin pojalla.

Rostislav hallitsi Kiovaa uudelleen vuodesta 1158 lähtien ennen kuin ruhtinas Izjaslav Davidovitš pakotti hänet vuonna 1161 pakenemaan Belgorodiin.[1]

Rostislavin valtakaudella kulttuuri kukoisti Smolenskissa. Hän perusti useita kirkkoja kuten Borisoglebskin katedraalin sekä Mstislavlin ja Rostislavlin kaupungit ja vahvisti kaupungin linnoituksia.[2][1]

Pyhimys

Venäjän ortodoksinen kirkko julisti hänet pyhimykseksi vuonna 1984 ja hänen muistopäivänsä on 14. maaliskuuta.[1] Vuoteen 2016 asti häntä kunnioitettiin paikallisesti Smolenskissa. Venäjän ortodoksisen kirkon piispaneuvoston päätöksellä 3. helmikuuta 2016 aloitettiin siunatun ruhtinas Rostislavin yleinen kirkollinen kunnioittaminen.[4]

Jälkeläiset

Rostislavin puoliso on nimeltä tuntematon nainen, avioitumisen aikaa ei myöskään tiedetä.

  • Roman I (n. 1132/1135–1180), Smolenskin ruhtinas 1160–1172 ja 1177–1180, Kiovan ruhtinas 1171–1173 ja 1175–1177[1]
  • Svjatoslav (n. 1134/1139–1170), Novgorodin ruhtinas 1157–1168[1]
  • Rurik Rostislavitš (n. 1137/1140–1210/1212), Belgorodin ruhtinas 1173–1194, ajoittain Kiovan ruhtinas[1]
  • David Rostislavitš (1140–23. huhtikuuta 1197), Smolenskin ruhtinas 1180–1197[3]
  • (mahdollisesti) Jelena Rostislavna Znojem Kiova-Smolenskin prinsessa (n. 1141–1202/1206), avioitui Puolan suurherttua Kasimir II:n kanssa
  • Mstislav Rostislavitš Urhea (n. 1148/1152 – 13. /14. kesäkuuta 1180), Belgorodin ruhtinas 1161–1163 ja 1167–1171, Smolenskin ruhtinas 1175–1177, Novgorodin ruhtinas 1179–1180, Venäjän ortodoksisen kirkon pyhimys[3]
  • Agafia Rostislavna (n. 1151–1174/1175 tai 1180 jälkeen), avioitui Novgorod-Severskin ruhtinas Oleg Svjatoslavitšin kanssa[3]
  • Agrafena Rostislavna (k. 21. joulukuuta 1237), avioitui Rjazanin ruhtinas Igor Glebovitšin kanssa

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k РОСТИСЛАВ МСТИСЛАВИЧ • Большая российская энциклопедия - электронная версия old.bigenc.ru. Viitattu 31.3.2025.
  2. ↑ a b Rostyslav Mstyslavych Encyclopedia of Ukraine,. 1998. Viitattu 22.2.2023.
  3. ↑ a b c d РБС/ВТ/Ростислав-Михаил Мстиславич — Викитека ru.wikisource.org. Viitattu 31.3.2025. (venäjäksi)
  4. ↑ Definition of the Holy Bishops' Council of the Russian Orthodox Church on the general church glorification of a number of locally venerated saints 3. helmikuuta 2016. Venäjän ortodoksinen kirkko.
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rostislav I.