Nykyään Rušanin kieli:stä on tullut monia ihmisiä ympäri maailmaa kiinnostava aihe. Puhummepa sitten Rušanin kieli:stä politiikan, tekniikan, historian tai jopa arkielämän kontekstissa, on kiistatonta, että tämä aihe on herättänyt laajan yleisön huomion. Tässä artikkelissa aiomme tutkia ja analysoida yksityiskohtaisesti Rušanin kieli:n eri puolia tavoitteenaan tarjota kattava ja yksityiskohtainen näkemys tästä aiheesta. Tämä artikkeli pyrkii valaisemaan Rušanin kieli:tä ja tarjoamaan rikastuttavan näkökulman kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita syventymään tähän kiehtovaan aiheeseen.
Rušanin kieli (rušaniksi rihůn ziv) on Pamirin ylängöllä puhuttava iranilainen kieli.
Kielen puhujia arvioidaan olevan noin 18 000 henkeä. He asuvat länsi-Pamirissa Pandžjoen muodostamassa Rūšonin laaksossa. Joen oikea ranta kuuluu Tadžikistanin Vuoristo-Badahšanin autonomisen alueen Rūšonin piiriin. Vasen ranta kuuluu Afganistanin Badahšaniin.[1]
Rušani kuuluu šugnanilais-rušanilaisiin kieliin, jotka yhdessä jazgulamin kanssa muodostavat itäiranilaisten kielten pohjoispamirilaisen ryhmän. Pamirin muiden iranilaisten kielten kanssa se luetaan myös pamirilaisten kielten ryhmään.[1]
Kieli toimii yhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Kirjakielenään puhujat käyttävät tadžikkia. Viime aikoina rušania varten on laadittu kyrilliseen kirjaimistoon perustuva aakkosto.[1]