Rudolf Bernhard Elving

Tässä artikkelissa perehdymme Rudolf Bernhard Elving:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen eri puolia, alkuperää ja mahdollisia vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Rudolf Bernhard Elving on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena vuosien ajan, mikä on herättänyt uteliaisuutta ja huomiota niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Näillä sivuilla tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä, sen erilaisia ​​ilmenemismuotoja eri kulttuureissa ja sen vaikutuksia henkilökohtaisella ja kollektiivisella tasolla. Valmistaudu lähtemään löytö- ja pohdiskelumatkalle Rudolf Bernhard Elving:n ympärillä toivossasi laajentavan ymmärrystäsi ja tietoasi tästä jännittävästä aiheesta.

Rudolf Elving.

Rudolf Bernhard Elving (sukunimi kirjoitettu joskus myös Elfving; 4. heinäkuuta 1849 Loviisa – 28. heinäkuuta 1927 Helsinki)[1] oli suomalainen liikemies ja valtiopäivämies. Hän sai vuorineuvoksen arvon.

Rudolf Elvingin vanhemmat olivat piirilääkäri Anton Elving (1811–1899) ja Jakobina Ulrika Matilda af Forselles. Hän pääsi ylioppilaaksi 1867 Helsingin yksityislyseosta ja suoritti Helsingin yliopistossa tuomaritutkinnon 1872. Elving sai varatuomarin arvon 1875.[1][2]

Elving toimi aluksi lääkintöhallituksessa sihteerinä 1878–1884 samalla kun hoiti omaa asianajajatoimistoa. Hän jätti kuitenkin asianajajauran talouselämän hyväksi ja aloitti 1884 nuorempana johtajana Yhdyspankissa. Elving tunnetaan ennen kaikkea Voikkaan paperitehtaan (myöhemmin Kymi Oy) perustajana. Hän oli kuitenkin mukana myös muun muassa HOP:n, Vakuutusyhtiö Patrian ja sanomalehti Nya Pressenin perustamisessa. Hän oli useaan otteeseen Helsingin kaupunginvaltuustossa ja vuosina 1885–1899. Elvingin sanotaan olleen monessa suhteessa edelläkävijä, ja hän edusti ylimenokautta vanhojen ruukinpatruunoiden ja uuden polven yritysjohtajien välissä.[1][3]

Elving oli porvarissäädyssä Maarianhaminan edustaja valtiopäivillä 1885, Helsingin edustaja 1888, 1891 ja 1899 ja Loviisan edustaja 1894.[4]

Elving omisti useita maatiloja, muun muassa Kirjokiven kartanon Valkealassa lähellä nykyistä Repoveden kansallispuistoa. Kartanon entisillä mailla sijaitsee Elvingin 1900-luvun alulla rakennuttama Elvingin torni, alkuaan ympäröivän alueen vartiointiin rakennettu korkea näkötorni.[5]

Rudolf Elving oli naimisissa vuodesta 1877 vapaaherratar Anna Charlotta von Bonsdorffin kanssa. Heidän poikansa oli ylilääkäri ja professori Harry Elving. Rudolf Elvingin veli oli tilanomistaja, liikemies ja toimitusjohtaja Anton Elving.[1][2][6]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 27.10.2020)
  2. ↑ a b Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Anton Elving. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 22.11.2020.
  3. ↑ Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 78–79. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1920.
  4. ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 67–69. Helsinki: Otava, 1921.
  5. ↑ Elvingin torni (Internet Archivessa, tallennettu 4.7.2007) Lions Club Valkeala/Vekara. Arkistoitu 4.7.2007. Viitattu 29.1.2023.
  6. ↑ Harry Elving Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899