Tässä artikkelissa tutkimme Rukoussunnuntai:n merkitystä nykyisessä kontekstissa. Rukoussunnuntai on ollut keskustelun ja analyysin aiheena useilla eri aloilla, olipa kyse politiikasta, tekniikasta, tieteestä tai kulttuurista. Sen merkitys on kiistaton, sillä se vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään ja koko yhteiskuntaan. Ajan myötä Rukoussunnuntai on kehittynyt ja sopeutunut esiin tuleviin muutoksiin ja haasteisiin, mikä saa meidät pohtimaan sen roolia nykymaailmassa. Tässä mielessä aiomme tutkia Rukoussunnuntai:n eri puolia, analysoida sen vaikutuksia ja ehdottaa mahdollisia ratkaisuja tai strategioita sen asettamien haasteiden kohtaamiseksi.
Rukoussunnuntai (lat. dies rogate, "anokaa", "rukoilkaa") on kristillisessä perinteessä viides pääsiäisen jälkeinen sunnuntai. Nimitys tulee Rooman seurakunnan varhaisista rukouskulkueista 300-luvulla. Myöhemmin rukouskulkueet järjestettiin rukoussunnuntain ja helatorstain välisinä ”käyntipäivinä” tai ”kanttaipäivinä”. Rukoussunnuntain saarnatekstit käsittelevät yleensä rukousta ja rukoilemista. [1]
adventti |
joulu |
uusivuosi |
loppiainen |
kynttilänpäivä |
laskiainen |
Marian ilmestyspäivä |
palmusunnuntai |
kiirastorstai |
pitkäperjantai |
pääsiäinen |
helatorstai
helluntai |
Pyhän Kolminaisuuden päivä |
juhannus |
apostolien päivä |
kirkastussunnuntai |
mikkelinpäivä |
reformaation päivä |
pyhäinpäivä |
tuomiosunnuntai