Aihe Runosmäen koulu on ollut tutkimuksen ja keskustelun aihe vuosikymmeniä. Runosmäen koulu:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton, ja sen vaikutus heijastuu käytännöllisesti katsoen jokapäiväiseen elämään. Runosmäen koulu on osoittautunut keskeiseksi elementiksi identiteetin rakentamisessa ja ihmiskunnan kehityksessä historiallisesta roolistaan nykymaailman merkitykseen. Ajan myötä Runosmäen koulu on kehittynyt ja sen merkitys on tulkittu uudelleen eri yhteyksissä, mikä on synnyttänyt loputtomia pohdintoja ja analyyseja. Tässä artikkelissa tutkimme Runosmäen koulu:n monia ulottuvuuksia ja sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaamme.
Runosmäen koulu oli Turun Runosmäessä vuodesta 1975 vuoteen 2015 toiminut peruskoulu. Koulurakennus suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi joulukuussa 2014, jolloin lapset ja henkilökunta siirtyivät Lyseon ja Pallivahan koulurakennuksiin sekä Kaerlantiellä ja Paltankadulla oleviin päiväkoteihin. Jo 2013 oli tehty päätös Runosmäen koulun lakkauttamisesta 2016, mutta koulun sulkeminen aikaisti lakkautuspäätöstä vuodella niin, että koulun viimeiseksi lukuvuodeksi jäi 2014–2015.[1][2]
Arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelemassa, vuosina 1977–1979 valmistuneessa koulurakennuksessa toimi myös päiväkoti. Siinä toimii yhä Turun kaupunginkirjaston sivukirjasto. Betonielementeistä tehtyä harmaata rakennusta piristävät kirkkaan väriset puuosat ikkunoiden alapuolella.[3]
Syksyllä 2015 koulun tiloihin kaavailtiin tilapäisiä hätämajoitustiloja turvapaikanhakijoille, mutta hanke herätti vihamielistä vastarintaa.[4][5] Joulupäivänä 2015 koulu yritettiin polttaa.[6]