Tässä artikkelissa Ruokasuvereniteetti:n aihetta käsitellään eri näkökulmista ja näkökulmista, jotta lukijalle voidaan tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen näkemys siitä. Tarkastellaan Ruokasuvereniteetti:een liittyviä eri näkökohtia, analysoidaan sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja esitetään erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Tämän artikkelin tarkoituksena on syventää Ruokasuvereniteetti:n ymmärrystä sen ilmestymisestä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan ja tarjota lukijalle laaja ja objektiivinen yleiskatsaus tästä aiheesta.
Ruokasuvereniteetti tarkoittaa oikeutta määritellä itsenäisesti kullekin alueelle parhaiten sopivan ruoan tuotannon, jakelun ja kulutuksen tavat huomioiden erilaiset ekologiset, sosio-ekonomiset ja kulttuuriset olosuhteet.[1][2] Ruokasuvereniteettikäsitteen on nostanut esille La Via Campesina -liike.[1][2] Via Campesina on itsenäinen, poliittisesti ja taloudellisesti riippumaton liike, joka ajaa ruokaomavaraisuutta (ruokasuvereniteettia) ratkaisuksi maatalouden ekologisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.[3][4] Suomesta liikkeeseen kuuluu Etelä-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ESVY ry.[5]