Ruokaturva
Nykymaailmassa Ruokaturva:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikentyyppisille ihmisille. Ruokaturva on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai tieteellisen merkityksensä vuoksi aihe, joka herättää uteliaisuutta ja keskustelua eri aloilla. Kautta historian Ruokaturva on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, ja se on tuottanut suuren määrän tietoa, jota tutkitaan ja kyseenalaistetaan edelleen. Siksi on erittäin mielenkiintoista perehtyä Ruokaturva:n kattamiin eri näkökohtiin sen alkuperästä sen vaikutuksiin jokapäiväisessä elämässä.
Ruokaturva on käsite, jonka sovittiin vuonna 1996 järjestetyssä Maailman ruokaan keskittyvässä huippukokouksessa tarkoittavan tilannetta, jolloin kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa elääkseen terveellisen ja aktiivisen elämän.[1][2]
Ruokaturva rakentuu Maailman terveysjärjestön mukaan kolmen peruspilarin varaan:[1][3]
- Ruuan saatavuus: riittävän ruokamäärän saaminen on vakaalla pohjalla.
- Ruuan hankittavuus: ihmisillä on käytettävissään riittävät (fyysiset ja taloudelliset) voimavarat ravitsevaan ruokavalioon sopivien ruokien hankkimiseksi.
- Ruuan käytettävyys: ruokaa käytetään oikein ravitsemuksen perustietämyksen pohjalta ja huolellaselvennä, ja käytössä on sopivaaselvennä vettä ja hygieniaolosuhteet.
Ruokaturvan toteutumiseen on vielä matkaa. YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) uutisoi toukokuussa 2015 kuitenkin, että maailmanlaajuinen nälkäänäkevien määrä olisi saatu putoamaan 795 miljoonan. Edeltävän 25 vuoden kuluessa kehittyvillä alueilla aliravitsemuksesta kärsivien väestöosuus on saatu 23,3 prosentista 12,9 prosenttiin.[4]
-
Maailmanlaajuinen nälkäindeksi (GHI, global hunger index) 2016. Punaiset ja oranssit sävyt kuvaavat maita, joissa suuri väestöosuus kärsi nälästä. -
Maailmanlaajuinen nälkäindeksi (GHI, global hunger index) 2022. Punainen kuvaa äärimmäisen hälyttävän, oranssi hälyttävän ja keltainen vakavan ruokaturvan puutteen tilaa. Näissä maissa erittäin suuri tai suuri väestöosuus kärsi nälästä ja aliravitsemuksesta.
Lähteet
- ↑ a b Food Security Maailman terveysjärjestö, YK, who.int. Viitattu 22.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Ruokaturva torjuu nälkää Ulkoasianministeriö, finland.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 22.10.2015. (suomeksi)
- ↑ Ruokaturva Punainen Risti, punainenristi.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 22.10.2015. (suomeksi)
- ↑ World hunger falls to under 800 million, eradication is next goal 27.5.2015. YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestö, fao.org. Arkistoitu 31.10.2015. Viitattu 22.10.2015. (englanniksi)
Katso myös
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruokaturva Wikimedia Commonsissa
- YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö (FAO): The State of Food and Agriculture 2015 (englanniksi) (fao.org)
- The State of Food Insecurity in the World 2015: The FAO Hunger Map 2015 (interaktiivinen maailmankartta) (englanniksi) (fao.org)
- YK:n Maailman ruokaohjelma (WFP): Food Security Analysis (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (wfp.org)
- Food security (Oct. 2015) (englanniksi) (theguardian.com)
- Food and nutrition security (kehitysapunäkökulma) (englanniksi) (europa.eu)
- Horizon2020-ohjelma/EU: Food Security, Sustainable Agriculture and Forestry, Marine, Maritime and Inland Water Research and the Bioeconomy (englanniksi) (europa.eu)
- Food Security (EU Food Law; Ruokaturvaan liittyvää EU-lainsäädäntöä) (englanniksi) (eurofoodlaw.com)
- EU:n hätäapu- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymä (Cordaid, NGO): Food Security (englanniksi) (cordaid.org)
- Kerry: Climate Change, Food Security Key to Global Stability (17.10.2015) (englanniksi) (nytimes.com)
- Jyrki Niemi: Maailman ruokaturva on koetuksella (Pääkirjoitus & Vieraskynä, 23.8.2012) (hs.fi)