Ruotsalaisen alue

Tässä artikkelissa perehdymme Ruotsalaisen alue:n maailmaan, tutkimme sen tärkeimpiä puolia ja tarjoamme kattavan näkemyksen tästä aiheesta. Analysoimme perusteellisesti Ruotsalaisen alue:n jokaista puolta sen alkuperästä historialliseen kehitykseen ja sen nykyisten käytännön sovellusten kautta paljastaen tietoja ja mielenkiintoisia asioita, joita et ehkä tiennyt. Lisäksi tarkastelemme sen vaikutuksia eri aloilla kulttuurista tieteeseen ja pohdimme sen merkitystä nykytilanteessa. Valmistaudu lähtemään jännittävälle Ruotsalaisen alue-tutkimusmatkalle.

Ruotsalaisen vedenpintaa säätelevä Kalkkisten kosken pato.

Ruotsalaisen alue (vesistöaluetunnus 14.14) on Kymijoen alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 495,28 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 20,08 %. Vesistön alueen alarajana on Jyrängönkoski, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 26 954,62 neliökilometriä ja sen järvisyys on 18,89 %. Reitin vedet laskevat seuraavaksi Konniveden alueeseen (14.13).[1][2]

Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat seitsemän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä. Pääuomaan kuuluvat vesistöalueiden nimet on lihavoitu [1][2]:

  • Ruotsalaisen lähialue (14.141)
  • Myllyojan valuma-alue (14.142)
  • Hanjoen valuma-alue (14.143)
  • Paljärven valuma-alue (14.144)
  • Pyhäjoen valuma-alue (14.145)
  • Rumpinojan valuma-alue (14.146)
  • Lauhjoen valuma-alue (14.147)

Lähteet

  1. ↑ a b Ruotsalaisen alue (14.14) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.5.2019.
  2. ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4