Seuraavassa artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Ruotsin avaruushallinto:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Ruotsin avaruushallinto on herättänyt kiistoja ja keskustelua, ja se on herättänyt asiantuntijoiden sekä kaikenikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Vuosien varrella Ruotsin avaruushallinto on osoittanut merkittävän vaikutuksen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin kommunikaatiotavasta tapaan kuluttaa tietoa. Tässä artikkelissa keskustelemme siitä, kuinka Ruotsin avaruushallinto on muokannut kulttuuriamme, vaikuttanut päätöksiimme ja kyseenalaistanut käsityksemme sekä sen läsnäolon mahdollisista tulevista vaikutuksista yhteiskunnassamme.
Ruotsin avaruushallinto | |
---|---|
Rymdstyrelse | |
![]() |
|
Perustettu | 1972 |
Toimiala | avaruustoiminta |
Kotipaikka | Solna, Ruotsi |
Pääjohtaja | Anna Rathsman |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Ruotsin avaruushallinto (Rymdstyrelse) toimii Ruotsin valtion yhdyselimenä kansainvälisessä avaruusalan yhteistyössä (ml. ESA) ja on vastuussa kaikesta Ruotsin valtion rahoittamasta avaruustoiminnasta siltä osin kuin se koskee tutkimusta ja kehitystyötä.
Tämä vuonna 1972 perustettu Avaruusvirasto on Ruotsin elinkeinoministeriön (näringsdepartementet) alainen keskusvirasto, joka saa rahoituksensa tutkimushankkeisiin opetusministeriöltä (utbildningdepartementet).
Tekniset tehtävät Avaruusvirasto antaa toimeksiantoina Svenska Rymdaktiebolaget-yhtiölle eli Swedish Space Corporation (SSC).
Organisaation pääjohtaja oli vuoteen 2009 asti Per Tegner, joka toimi 2000-luvulla noin viisi vuotta ESAn neuvoston puheenjohtajana. Rymdstyrelse'n budjetti on 80 miljoonaa euroa. Avaruushallinto omistaa Kiirunassa sijaitsevan Esrange-avaruuskeskuksen. Avaruushallinto on käynyt vuodesta 2007 lähtien keskusteluja ballistisen radan avaruusturistilentojen toteuttamisesta Kiirunasta.[1] Uusi johtaja on Olle Norberg.
Johtamiskausi | Henkilö |
---|---|
1972– | Hans Håkansson |
1979–1989 | Jan Stiernstedt |
1989–1998 | Kerstin Fredga |
1998–2009 | Per Tegnér |
2009-2018 | Olle Norberg |
2018- | Anna Rathsman[2] |
Ruotsin avaruustoiminnan alku oli 1950-luvun lopussa tehty rakettilaukaisu. Omaa satelliittia kaavailtiin jo vuonna 1967. [3]
Nimi | Laukaisuajankohta | Tunnus | Laukaisupaikka | Raketti | Valmistaja |
---|---|---|---|---|---|
Viking | 1986-02-22 0144:35 | 1986-19B | Kourou | Ariane-1 | Saab Space |
Tele-X | 1989-04-02 0228:00 | 1989-27A | Kourou | Ariane-2 | Aerospatiale ja Saab jne. |
Freja | 1992-10-06 0620:00 | 1992-64A | Jiuquan | Pitkä marssi CZ-2C | Rymdbolaget |
Astrid-1 | 1995-01-24 0354:22 | 1995-02B | Plesetsk | Kosmos-3M | Rymdbolaget |
Astrid-2 | 1998-12-10 1157:07 | 1998-72B | Plesetsk | Kosmos-3M | Rymdbolaget |
Munin | 2000-11-21 1824:00 | 2000-75C | Vandenberg | Delta7925(282) | IRF (Rahoittaja IRF) |
Odin | 2001-02-20 0848:27 | 2001-07A | Svobodny | Start-1 | Rymdbolaget |
SMART-1 | 2003-09-27 2314:39 | 2003-43C | Kourou | Ariane-5G | Rymdbolaget (tilaaja ESA) |
Prisma (satelliittipari) | 2010-06-15 1442:16 | 2010-28B | Jasny | Dnepr | Rymdbolaget |
Kun oman seuraavan satelliitin kehitys ei näytä 2010-luvulla alkavan, Ruotsin avaruushallinto on vuonna 2011 luonut yhteyksiä sekä NASA Ames-keskuksen että Yhdysvaltain ilmavoimien U.S. Air Force Research Laboratoryn kanssa piensatelliittien teknologioiden kehittämisessä. [5]