Ruotsin kansanäänestys eurosta

Nykymaailmassa Ruotsin kansanäänestys eurosta:llä on keskeinen rooli yhteiskunnassa. Sen merkitys kattaa useita näkökohtia sen vaikutuksista talouteen sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin. Kautta historian Ruotsin kansanäänestys eurosta on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena, ja se on luonut lukemattomia mielipiteitä ja teorioita, jotka pyrkivät ymmärtämään sen todellista merkitystä. Tässä artikkelissa perehdymme Ruotsin kansanäänestys eurosta:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen eri puolia ja sen merkitystä jokapäiväisessä elämässä. Opimme sen vaikutuksista ihmisten elämään sekä sen rooliin nykymaailman muokkaajana. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi kaikki mitä Ruotsin kansanäänestys eurosta tarjoaa.

Ruotsin kansanäänestys eurosta

Tulisiko Ruotsin ottaa euro valuutakseen?

Sijainti Ruotsi
Ajankohta 14. syyskuuta 2003
Tulokset vaalipiireittäin
  kyllä
  ei

Ruotsin kansanäänestys eurosta järjestettiin 14. syyskuuta 2003. Kysymyksenä oli, tulisiko Ruotsin ottaa euro valuutakseen. Tuloksena oli ei-äänten voitto vajaalla 56 prosentin osuudella. Noin 42 prosenttia äänesti kyllä ja noin kaksi prosenttia tyhjää. Kaikkiaan 82,6 prosenttia äänioikeutetuista käytti ääntään. Äänestys oli neuvoa-antava.[1]

Tulos

vaihtoehto kannatus
äänet %
1. Kyllä 2 453 899 42,0
2. Ei 3 265 341 55,9
Lähde: [2] [3]

Lääneittäin

Lääni Kyllä % Ei % äänestänyt tulos Hyväksytyt äänet Hylätyt äänet
Tukholman lääni 623 496 62,03 381 635 37,97 1 216 980 1 014 869 1 005 131 9 738
Uppsalan lääni 92 167 53,96 78 636 46,04 205 736 172 747 170 803 1 944
Södermanlandin lääni 86 083 54,31 72 430 45,69 191 199 160 141 158 513 1 628
Itä-Götanmaan lääni 139 697 54,49 116 689 45,51 309 509 259 312 256 386 2 926
Örebron lääni 81 423 47,47 90 109 52,53 208 184 173 286 171 532 1 754
Västmanlandin lääni 87 058 54,81 71 778 45,19 193 184 160 400 158 836 1 564
Jönköpingin lääni 100 072 48,89 104 616 51,11 242 805 206 545 204 688 1 857
Kronobergin lääni 58 015 51,87 53 824 48,13 134 559 113 019 111 839 1 180
Kalmarin lääni 73 207 48,74 76 987 51,26 184 802 151 649 150 194 1 455
Gotlannin lääni 17 996 51,40 17 017 48,60 43 878 35 399 35 013 386
Blekingen lääni 45 098 46,90 51 065 53,10 116 586 97 106 96 163 943
Skånen lääni 422 567 63,23 245 696 36,77 818 810 674 619 668 263 6 356
Hallandin lääni 97 222 58,44 69 150 41,56 197 757 168 244 166 372 1 872
Länsi-Götanmaan lääni 466 591 51,99 430 924 48,01 1 085 238 906 508 897 515 8 993
Värmlandin lääni 84 627 47,46 93 703 52,54 217 170 179 875 178 330 1 545
Dalarna lääni 71 253 39,06 111 150 60,94 220 141 184 047 182 403 1 644
Gävleborgin lääni 74 767 41,69 104 583 58,31 222 780 180 980 179 350 1 630
Västernorrlandin lääni 69 582 41,96 96 233 58,04 201 394 167 081 165 815 1 266
Jämtlandin lääni 24 714 27,94 63 731 72,06 104 798 89 121 88 445 676
Västerbottenin lääni 60 071 37,23 101 285 62,77 193 374 162 532 161 356 1 176
Norrbottenin lääni 58 015 34,97 107 891 65,03 201 171 167 007 165 906 1 101
Lähde:EUROPEAN ELECTION DATABASE (Arkistoitu – Internet Archive)

Lähteet

  1. ↑ Sollander, Staffan & Öhrvall, Richard: Ja och nej till euron - Folkomröstningen om euron 2003. Ruotsin tilastokeskus SCB, 2004. ISBN 91-618-1241-2 ISSN 1652-6945 Teoksen verkkoversio Viitattu 30.10.2021. (ruotsiksi)
  2. ↑ Folkomröstning: Tabell: Folkomröstningar i Sverige ne.se. Viitattu 22. toukokuuta 2011. (ruotsiksi)
  3. ↑ Nationella folkomröstningar Swedish Election Authority. Arkistoitu 20 lokakuu 2017. Viitattu 22. toukokuuta 2011.(ruotsiksi)

Aiheesta muualla