Ruotsin maatalous

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ruotsin maatalous:tä, aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen. Ruotsin maatalous on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja keskustelua eri aloilla, ja on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja vaikutukset nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme eri näkökulmia Ruotsin maatalous:een, käsittelemme sen tärkeimpiä näkökohtia ja analysoimme sen nykyistä vaikutusta. Lisäksi perehdymme sen historiaan, kehitykseen ja sen vaikutuksiin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Toivomme, että tämä artikkeli tarjoaa täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen Ruotsin maatalous:stä ja kutsuu lukijoita syventämään tietojaan ja ymmärrystään tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Ruotsalaista metsää ja peltoa Sigtunan seudulla

Ruotsin maatalous on elinkeino, jonka tuotannosta 47 % koostuu viljasta, perunasta, puutarha- ja muista viljelyskasveista sekä vajaat 45 % eläintuotannosta (liha, maito ja kananmunat)[1]. Maan pinta-alasta noin kymmenen prosenttia on maatalousmaata, ja tästä suurin osa keskittyy eteläosiin kuten Skåneen, Blekingeen ja Hallandiin. Ruotsin bruttokansantuotteesta maatalouden osuus vuonna 2007 oli noin kaksi prosenttia. Maan omavaraisuusaste on 80 prosenttia.[2]

Ruotsin maatalous on tehokasta.[2] Maatilojen lukumäärä on vähentynyt ja tilakoko kasvanut viimeisen sadan vuoden aikana. Euroopan unioni on vaikuttanut maatalouden tukijärjestelmiin. Vuonna 1930 maatalouden osuus maan pinta-alasta oli peltoa, puutarhaa ja luonnonniittyä yli 12%. Vuonna 2007 osuus oli kymmenisen prosenttia, mutta tiloja oli alle neljännes aikaisemmasta. Nykyinen viljelys on sangen koneistettua. Ympäristötukien osuus Ruotsin maataloustuista on kansainvälisesti arvioituna korkea.[2][3][4] Kuriositeettina voi sanoa, että muun muassa Ruotsin kuningas saa merkittäviä maataloustukiaisia.[5]

Uppsalassa sijaitsee Ruotsin maatalousyliopisto, ja sillä on osastoja Uumajassa, Alnarpissa ja Skarassa.[6]

Lähteet

  1. ↑ https://jordbruksverket.se/om-jordbruksverket/jordbruksverkets-officiella-statistik/jordbruksverkets-statistikrapporter/statistik/2022-07-05-jordbruksstatistisk---sammanstallning-2022
  2. ↑ a b c Finpro: Maa- ja metsätalous FinPRO. 12/2010. Viitattu 19.10.2015.
  3. ↑ Jaakko Forsman ym.: Ruotsi, s. 448–451. Helsinki: Otava, 1936.
  4. ↑ MTK Keski-Suomen TÄKY+ hanke: Ruotsin ympäristötukijärjestelmän ja erityistukijärjestelmän erittely Matkaraportti TÄKY-opintomatka Ruotsi 25.–27.6.2012. 2012. Arkistoitu 2.6.2016. Viitattu 19.10.2015.
  5. ↑ Ruotsin kuningas saa EU:lta tukevat maataloustuet Helsingin Sanomat. 8.12.2013. Viitattu 19.10.2015.
  6. ↑ SLU – Sveriges lantsbruksuniversitet slu.se. Viitattu 19.10.2015.

Aiheesta muualla