Ruotsin säätyvaltiopäivät

Tämän päivän artikkelissa tutkimme Ruotsin säätyvaltiopäivät:n jännittävää maailmaa. Puhummepa sitten julkkiksen elämästä, historiallisesta tapahtumasta, yhteiskunnallisesta ilmiöstä tai mistä tahansa muusta aiheesta, siitä on varmasti paljon sanottavaa. Seuraavilla riveillä perehdymme Ruotsin säätyvaltiopäivät:n kiehtovimpiin yksityiskohtiin analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä vastaavalla alalla. Sen vaikutuksesta yhteiskuntaan sen rooliin populaarikulttuurissa perehdymme monenlaisiin näkökohtiin, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää Ruotsin säätyvaltiopäivät:n suuruuden. Toivomme, että tämä luku on yhtä rikastuttava kuin viihdyttävä ja että se onnistuu antamaan sinulle uuden näkökulman Ruotsin säätyvaltiopäivät:een. Valmistaudu lähtemään tutkimus- ja oppimismatkalle!

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Kaiken kaikkiaan vaikeaselkoinen. Ehkä selkeytyisi, jos lähteet merkittäisiin viitteiksi ja kirjoitettaisiin niiden mukaan.
Ruotsin valtiopäivät
Kuva Ruotsin Tukholman kuninkaanlinnasta, vuoden 1867 valtiopäivien avajaisista.
Kuva Ruotsin Tukholman kuninkaanlinnasta, vuoden 1867 valtiopäivien avajaisista.
Tyyppi Säätyjen valtiopäivät
Viimeisen kerran Ruotsin suomalaisten valtiopäiväedustus päättyi vuoden 1809 päätyneeseeen Suomen sotaan minkä johdosta Suomenläänit siirtyi osaksi Venäjän keisarikuntaan
Osallistujia Ruotsalaiset ja Suomalaiset valtiopäivämiehet
Johtaja Ruotsin kuningas
Järjestäjä Ruotsin valtakunnanaikainen hallinto

Pääartikkeli: Ruotsin valtiopäivät

Ruotsin säätyvaltiopäivät (ruots. Sveriges riksdag tai riksdagen) tarkoittaa Ruotsin ja Suomen historiassa lakiasäätävää Ruotsissa järjestettävää säätyvaltiopäiväkokousta, jossa valtakunnan valtiosäätyä edustavat valtiopäivämiehet, aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikaiston jäsenistä olivat edustettuja kukin erikseen, muodostaen nelikamarisen parlamentaarisen edustuslaitoksen.

Säätyvaltiopäivät

Pääartikkeli: Säätyvaltiopäivät

Säätyvaltiopäivät on yleisnimitys eri Euroopan maissa useiden vuosisatojen mittaan toimineille säätyjen kokouksille tai edustuslaitoksille, joissa kukin sääty kokoontui erikseen omaan kamariinsa tekemään omat päätöksensä. Säätyjen päätöksistä tuli koko säätyvaltiopäivien päätöksiä kussakin tapauksessa erikseen säädetyn menettelyn mukaisesti.

Maiden välisiä eroja

Joissakin maissa joissakin asioissa säätyjen enemmistön päätös saattoi riittää, kun taas toisenlaisessa järjestelmässä saatettiin edellyttää kaikkien säätyjen yksimielisyyttä. Säätyvaltiopäiville säätynsä edustajaksi pääsemisen tavat vaihtelivat maasta ja säädystä toiseen. Esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa aatelissäädyssä edustettuina oli jokainen valtakunnan aatelissuku, kun taas muihin säätyihin pääsemiseksi suoritettiin vaalit, joissa äänioikeus saattoi riippua säätyyn kuulumisen lisäksi varakkuudesta. Esimerkiksi porvarissäätyyn edustajia valittaessa vaalipiireinä toimivat kaupungit.

Useimmiten Euroopan historiassa tunnetuilla säätyvaltiopäivillä ovat olleet edustettuina aatelisto, papisto ja porvaristo, mutta Ruotsin ja sittemmin myös autonomian ajan Suomen tapauksessa maata omistanut talonpoikaisto muodosti edustuslaitoksen neljännen kamarin.

Pohjolan valtakuntien ohella säätyvaltiopäivät ovat olleet osa esimerkiksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja Puolan kuningaskunnan valtiollista historiaa.

Ruotsin ja Suomen valtioyhteyden päättyminen

Skandinavian maakartta vuodelta 1692, aluekartan vihreällä osalla on Ruotsin valtakunta.
Pääartikkeli: Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät

Vanhassa Ruotsin valtakunnassa kuten valtakunnan suomalaisten osien valtiopäivämiehet työskentelivät säätyvaltiopäivillä täysivaltaisina säätyjensä edustajina aina valtiopäivätoiminnan alkamisesta siihen asti kunnes Ruotsi menetti Suomen käydyssä Suomen sodassa 1808–1809 Venäjälle.

Ruotsissa säätyvaltiopäivät jatkoivat toimintaansa tämän jälkeenkin ilman suomalaisia aina 1860-luvulla maassa tehtyyn valtiopäiväuudistukseen asti. Suomessa puolestaan ruotsalaiset perustuslait pysyivät voimassa myös autonomian ajalla, minkä takia maassa ryhdyttiin pitämään omia säätyvaltiopäiviään, joista ensimmäisinä on historiankirjoituksessa pidetty Porvoon maapäiviä 1809, vaikka säännöllinen valtiopäivätoiminta Suomessa alkoikin vasta vuoden 1863 avajaisista.

Autonomisessa Suomessa säätyvaltiopäivistä luovuttiin eduskuntauudistuksessa 1906, kun yksikamarinen yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittava eduskunta korvasi monikamarisen edustuslaitoksen.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla