Rut Bryk

Tässä artikkelissa tutkimme Rut Bryk:n kiehtovaa historiaa. Rut Bryk on ollut avainroolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan. Vuosien varrella Rut Bryk on kehittynyt ja jättänyt lähtemättömän jäljen kulttuuriin, teknologiaan, politiikkaan ja moniin muihin alueisiin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme sen vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassa. Lisäksi analysoimme sen merkitystä ja sitä, miten se on muokannut maailmaa, jossa elämme. Epäilemättä Rut Bryk on erittäin kiinnostava aihe, ja se ansaitsee syvällisen tutkimisen ymmärtääkseen sen todellisen laajuuden ja merkityksen.

Linnea Rut Bryk (18. lokakuuta 1916 Tukholma14. marraskuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen keraamikko. Häntä pidetään yhtenä Suomen modernin keramiikkataiteen keskeisistä uudistajista.[4]

Bryk opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa Helsingissä vuosina 1936–1939 ja aloitti 1942 työskentelyn Helsingissä Arabian tehtaiden taideosastolla, jossa hän sai oppia muun muassa Birger Kaipiaiselta.[5][6] Brykin varhaistuotantoon kuuluu graafisia suunnitelmia, kuten kortteja ja kirjankansia, sekä keramiikkaesineitä, kuten värikkäitä astioita, tarjottimia ja koruja. Aiheet olivat esittäviä, usein naivistisen runollisia ja hehkuvan värikylläisiä. 1960-luvulta eteenpäin hän ryhtyi toteuttamaan teoksiaan yksittäisistä pienistä kaakeleista, lasitetuista keramiikkamoduuleista, joita hän sommitteli mosaiikinomaisesti suuriksi reliefeiksi.[6] Lisäksi Brykin tuotantoon kuuluvat Vaasan Puuvilla Osakeyhtiölle ja Finlaysonille 1960-luvulla suunnitellut Seita-tekstiilit sekä pintakuvioinnit Tapio Wirkkalan suunnittelemiin astiastoihin Winterreise Polygon ja Cumulus Century.[7][8]

Suomessa Brykin tunnetuimpia monumentaaliteoksia ovat ”Kaupunki auringossa” (1975) Helsingin kaupungintalon ala-aulan portaikossa sekä seitsemänpaneelinen reliefiseinä "Jäävirta" (1987–1991) tasavallan presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä.[9]

Bryk oli naimisissa Tapio Wirkkalan kanssa. He saivat kaksi lasta: Sami Wirkkala (s. 1948) ja Maaria Wirkkala (s. 1954). Sami on sisustusarkkitehti ja Maaria nykytaiteilija.[4] Taiteilijaparin perintöä vaalii Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö, joka talletti vuonna 2011 hallussaan olevan kokoelman Espoon modernin taiteen museo Emmaan. Kokoelmasta on pysyvä pienoisnäyttely näyttelykeskus Weegeessä.

Suomessa Rut Bryk on palkittu Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1962 ja Valtion taideteollisuuspalkinnolla vuonna 1974. Hänelle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun I luokan Ritarimerkki vuonna 1982 ja filosofian tohtori h.c. -arvonimi Helsingin yliopistoon vuonna 1994.

Bryk kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen Helsingissä vuonna 1999. Hän oli kuollessaan 83-vuotias. Bryk on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäelle samaan hautaan puolisonsa Tapio Wirkkalan kanssa.[10]

Rut Brykin veli oli diplomi-insinööri ja Outokumpu Oy:n toimitusjohtaja, vuorineuvos Petri Bryk. Heidän isänsä oli kirjailija, taidemaalari ja hyönteistutkija Felix Bryk ja äiti Aino o. s. Mäkinen.[11]

Lähteet

  1. a b (de) Saksan kansalliskirjasto, Gemeinsame NormdateiView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. a b c Matti Klinge (toim.), Kansallisbiografia, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Suomen Historiallinen Seura (ISSN 1799-4349, verkkoversio)View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. a b c d (nl) RKDartistsView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  4. a b Suunnittelijat: Rut Bryk. Tapettitalo. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 8.3.2016.
  5. Rut Bryk: Nuoruudentyöt. TWRB Foundation. Arkistoitu 22.9.2022. Viitattu 8.3.2016.
  6. a b Aav, Marianne & Viljanen, Eeva (toim.): Rut Bryk, s. 9–10. (Näyttelyjulkaisu) Helsinki: Designmuseo, 2007. ISBN 978-952-9878-52-9
  7. Rut Bryk: Tekstiilit. TWRB Foundation. Arkistoitu 15.4.2016. Viitattu 8.3.2016.
  8. Rut Bryk: Dekoorit. TWRB Foundation. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 8.3.2016.
  9. Rut Bryk: Arkkitehtoniset teokset. TWRB Foundation. Viitattu 8.3.2016.
  10. Taiteilijainmäki V21A. (pdf) Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 25.4.2015.
  11. Otavan Iso tietosanakirja, osa 1, p. 1529. Otava 1968.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla