Ruumen

Aihe Ruumen on erittäin tärkeä nyky-yhteiskunnassa. Ruumen herättää monien kiinnostuksen ja uteliaisuuden joko ihmisten jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai inhimillisen kehityksen kannalta. Tässä artikkelissa tutkimme Ruumen:n aihetta perusteellisesti analysoimalla sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutuksia eri alueilla ja sen merkitystä nykyään. Yksityiskohtaisen ja kattavan lähestymistavan avulla toivomme tarjoavamme täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen Ruumen:stä, jotta lukijamme ymmärtävät paremmin sen merkityksen ja vaikutuksen nykymaailmassa.

Ruumenia

Ruumeneksi sanotaan puinnin yhteydessä puimakoneessa syntyvää kevyttä viljan jätettä, joka saadaan erotettua jyvistä puhaltamalla. Tämä aines koostuu lähinnä akanoista, lehdistä ja muista pienistä viljakasvin osista. Leikkuupuinnissa ruumenet jäävät peltoon.

Seinän savirappauksessa käytettiin ennen savivelliä, johon oli sekoitettu hiekkaa ja ruumenia.[1] Samoin savitiilien valmistuksessa joukkoon sekoitettiin ruumenia sitkistämään seosta.[2] Ruumenia sekoitettiin myös täydentämään lehmien talviruokaa, koska suomalaisessa karjanpidossa vähät heinät varattiin enimmäkseen hevosille, joiden työpanosta tarvittiin talvisinkin.[3]

Lähteet

  1. ↑ Savirappauksen tekoa. Restaurointikuvasto. 1993. Arkistoitu 11.7.2007.
  2. ↑ Savitiilien valmistus. Restaurointikuvasto. 1993. Arkistoitu 24.5.2012.
  3. ↑ Jalasmäki, Kaija: Historiallinen maatalous: Idän ja lännen maa. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 24.5.2012.

Aiheesta muualla