Ruusuikkuna

Alla olevassa artikkelissa analysoidaan Ruusuikkuna:n merkitystä nykyisessä kontekstissa. Ruusuikkuna on ollut tutkimuksen ja mielenkiinnon kohteena eri aloilla, niin historiassa, tieteessä, tekniikassa kuin taiteessa. Ajan myötä Ruusuikkuna:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan kehityksessä, ja se on vaikuttanut merkittävästi ihmisten vuorovaikutukseen, ajatteluun ja toimintaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme käsittelemään Ruusuikkuna:n merkitystä eri alueilla, sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään ja sen merkitystä nykymaailmassa.

Ruusuikkuna sisäpuolelta Sainte-Chapellen kappelissa Pariisissa.

Ruusuikkuna on pyöreä lasimaalausikkuna, jossa on kiviset puitteet. Ruusuikkunat ovat yleisiä keskiajan goottilaisissa kirkoissa niiden läntisten julkisivujen portaalien yläpuolella ja poikkilaivojen päädyissä.[1]

Ruusuikkunan keskustasta säteilee jakokarmeja ja kivisiä puitteita, joiden välissä on maalattua lasia. Se muistuttaa ruusua terälehtineen, mistä se on saanut nimensäkin.[2] Ruusuikkunoiden tehtävänä oli valaista kirkkosalia ja esittää vertauskuvallisesti aurinkoa.[3] Niiden maalauksissa esitetään joskus mutkikkaita raamatullisia kohtauksia.[4]

Historia

Varhaisimmat tunnetut esimerkit koristelluista pyöreistä ikkunoista ovat 900-luvulta romaaniselta kaudelta Italiasta. Näiden ruusuikkunoiden esikuvana on saattanut toimia antiikin Rooman aikaisen Pantheonin lasittamaton kattoikkuna oculus.[5] Ruusuikkunoiden koko kasvoi 1100-luvulla kun monumentaalirakentamisen tekniikan kehitys teki mahdolliseksi entistä laajempien seinäpinta-alojen käytön.[5] 1100-luvun puolivälissä rikkaasti koristelluista ruusuikkunoista tuli varhaisgoottilaisten kirkkojen tunnusmerkkejä.[6]

Ruusuikkunoiden suunnittelu saavutti huippunsa ranskalaisessa gotiikassa. 1200-luvulla ne olivat kasvaneet jo täyttämään koko päälaivan leveyden.[2] Englannin kirkoissa ruusuikkunoita tehtiin lähinnä poikkilaivoihin.[2]

Esimerkkejä

Tunnettuja ruusuikkunoita on muun muassa Mantesin kirkossa (n. 1200), Pariisin Notre Damessa (n. 1220), Laonissa, Chartresissa, Reimsissä (1230) ja Rouenissa.[2] Chartresin katedraalin ruusuikkuna on halkaisijaltaan 13 metriä. Sen maalauksen päähahmo on Jeesus-lasta sylissään pitävä Neitsyt Maria, johon ikkunan muut hahmot viittaavat säteittäisesti.[4]

Ulkopuolelta

  • Chartres, pohjoisfasadi
    Chartres, pohjoisfasadi
  • Reims
    Reims
  • Pariisin Notre Dame, länsifasadi
    Pariisin Notre Dame, länsifasadi
  • Laon
    Laon
  • Strasbourg
    Strasbourg

Sisäpuolelta

  • Chartres
    Chartres
  • Reims
    Reims
  • Pariisin Notre Dame
    Pariisin Notre Dame
  • Laon
    Laon
  • Strasbourg
    Strasbourg

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Gympel, Jan: Arkkitehtuurin historia: Antiikista nykyaikaan, s. 114. Könemann, 2000 (alkuteos 1996). ISBN 3-8290-4779-7
  2. ↑ a b c d George Kriehn: Rose Window 1913. Wikisource: Catholic Encyclopedia (1913), Volume 15. Viitattu 27.4.2014.
  3. ↑ Gympel, Jan: Arkkitehtuurin historia: Antiikista nykyaikaan, s. 36. Könemann, 2000 (alkuteos 1996). ISBN 3-8290-4779-7
  4. ↑ a b Gotiikka: valon vallankumous Tila kuva aatteet. Arkistoitu 14.12.2013. Viitattu 27.4.2014.
  5. ↑ a b Ruusu innoitti ikkunantekijöitä 2009. Tieteen kuvalehti. Arkistoitu 27.4.2014. Viitattu 27.4.2014.
  6. ↑ rose window Encyclopaedia Britannica. Viitattu 27.4.2014.

Aiheesta muualla