Rytmi (lehti)
Nykymaailmassa Rytmi (lehti) on saavuttanut kiistattoman merkityksen. Olipa kyseessä suurten muutosten päähenkilö, keskustelun kohteena tai historiallinen vertailukohta, Rytmi (lehti) herättää laajaa kiinnostusta. Sen vaikutus ulottuu tietyn alueen ulkopuolelle ja vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Rytmi (lehti):n roolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Sen alkuperästä sen kehitykseen, mukaan lukien sen seuraukset, syvennymme täydelliseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää paremmin Rytmi (lehti):n laajuutta ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Rytmi oli suomalainen musiikkilehti, joka ilmestyi vuosina 1934–1937 ja uudelleen vuodesta 1949 lähtien, kunnes se vuoden 2014 alusta sulautettiin Soundi-lehteen. Se oli pitkään jazzmusiikin erikoislehti, kunnes 1900-luvun lopulla se laajensi aihepiiriään muuhunkin rytmimusiikkiin. Kustantajaa usein vaihtanut Rytmi oli yksi koko maailman pisimpään ilmestyneistä musiikkilehdistä[1].
Lehden lopettamisen jälkeen kustantaja jatkoi Rytmi.com-verkkosivuston julkaisua, jonka sisältö poikkesi Soundin verkkosivujen sisällöstä. Vuonna 2009 lehti vietti 75-vuotisjuhliaan ja ilmoitti olevansa maailman kolmanneksi vanhin yhtäjaksoisesti ilmestynyt musiikkijulkaisu. Rytmiä kustansi loppuvuosina Pop Media.[2]
Rytmin perusti Cecil H. Backmansson, joka tuki lehden toimintaa Rytmi-Pojat-orkesterin tuotoista. Jazzlehtenä aloittanut Rytmi on laajensi myöhemmin näkökulmaansa käsittämään myös esimerkiksi elokuvan, kirjat sekä populaari-ilmiöt.[2]
Vuonna 1991 Rytmi yhdistyi Musiikkiuutiset-lehden kanssa ja lehden nimeksi tuli Rytmimusiikki.[3] Vuonna 1994 Painatuskeskus Oy osti Rytmimusiikki-lehden Novomedia Oy:ltä.[4]
Kesällä 2005 Pop Media osti Rytmin. Siitä lähtien joulukuuhun 2008 lehden päätoimittajana toimi Rumbankin päätoimittajana toiminut Mikko Aaltonen.[5] Vuoden 2009 alusta alkaen päätoimittajana toimi Heta Hyttinen.[6]
Marraskuussa 2013 Pop Media ilmoitti, että Rytmin ilmestyminen lopetetaan vuoden lopussa, ja osa lehden sisällöstä viedään Soundiin, lehteen, jonka Pop Media osti A-lehdiltä syyskuussa 2013. Rytmin toiminta jatkui verkossa.[7]
Päätoimittajia
- V. A. Väisänen 1934–[8]
- K. K. Katajainen[8]
- Cecil Backmansson 1937[8]
(lehti ei ilmestynyt 1938–1949)
- Paavo Einiö 1949–1966[9]
- Matti Laipio 1975–1977[10]
- Jouko Turunen 1980-luku[11]
- Matti Poijärvi 1991–1999[8]
- Mikko Aaltonen 2005–2008[5]
- Heta Hyttinen 2009–[6]
Kustantajia
- Rytmi ry 1934–
- Rytmimuusikeriyhdistys 1937
- Rytmi-musiikki, Scandia-Musiikki 1949–1966[12]
- Fanzine, 1980-luvun alkupuoli
- Hieronymus Oy 1985–[13]
- Rytmikustannus (Novomedia Oy) 1991–1995[14]
- Painatuskeskus Oy 1995–[4]
- Rytmimedia 1999–[15]
- Pop Media 2007–[15]
Lähteet
- ↑ Rumban, Infernon ja Rytmin uusi kustannusyhtiö Turun Sanomat. 1.5.2005. Viitattu 17.3.2021.
- ↑ a b Rytmi täyttää 75 vuotta. Como, 2009, nro Syyskuu, s. 7.
- ↑ https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003123572.html
- ↑ a b Kotirinta, Pirkko: Painatuskeskus osti Rytmimusiikki-lehden Helsingin Sanomat (maksullinen). 31.12.1994. Viitattu 17.3.2021.
- ↑ a b Musiikkilehti Rytmin päätoimittaja eroaa hs.fi. 3.12.2008. Arkistoitu Viitattu 5.11.2013.
- ↑ a b Heta Hyttinen Rytmin ruoriin 9.1.2009. Markkinointi & Mainonta. Viitattu 5.11.2013.
- ↑ Pop Media naittaa Soundin ja Rytmin 5.11.2013. Yle Uutiset. Viitattu 5.11.2013.
- ↑ a b c d Poijärvi, Matti: Rytmi-lehti 70 vuotta (1934-2004) – Osa 1 rytmi.com. Viitattu 17.3.2021.
- ↑ Rytmi-lehti 70 vuotta (1934-2004) rytmi.com. Viitattu 17.3.2021.
- ↑ Liiton arkit Suomen Jazzliitto. Viitattu 17.3.2021.
- ↑ Hellman, Heikki: Mistä löytyisi Rytmi-menetelmä. Helsingin Sanomat, 23.9.1983, s. 25. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 17.3.2021.
- ↑ Rytmi finna.fi. Viitattu 17.3.2021.
- ↑ Hellman, Heikki: Kenen jazzia Rytmi kuuntelee. Helsingin Sanomat, 25.1.1985, s. 20. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 17.3.2021.
- ↑ Rytmimusiikki finna.fi. Viitattu 17.3.2021.
- ↑ a b Rytmi finna.fi. Viitattu 17.3.2021.