Säilöönotto
Tämän päivän artikkelissa tutkimme Säilöönotto:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion. Vuosien ajan Säilöönotto on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena eri aloilla politiikasta tieteeseen ja populaarikulttuuriin. Yhteiskuntien evoluution ja teknologian kehittymisen myötä Säilöönotto on saavuttanut tärkeän roolin jokapäiväisessä elämässämme, mikä aiheuttaa sekä kiehtovaa että kiistaa. Tämän artikkelin aikana tutkimme perusteellisesti Säilöönotto:n eri puolia ja käsittelemme sen alkuperää, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja tulevaisuudennäkymiä.
Säilöönotto oikeustieteellisenä terminä tarkoittaa vapaudenmenetystä, joka ei perustu rikosepäilyyn tai rangaistukseen. Säilöönoton muotoja Suomessa ovat muun muassa ulkomaalaisen säilöönotto ja päihtyneen säilöönotto.[1][2]
Ulkomaalaisen säilöönotto
Ulkomaalaisten säilöönottoa sovelletaan usein turvapaikanhakijoihin joiden henkilöllisyydessä tai matkareitissä Suomeen on epäselvyyksiä.[3] Arviolta noin 10−15 prosenttia turvapaikanhakijoista otetaan vuosittain säilöön. Myös kielteisen päätöksen saanut eli käännytettävä turvapaikanhakija tai muutoin karkotettava ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön ennen hänen maastapoistamistaan.lähde?
Säilöönotosta päättää kihlakunnan poliisilaitoksen, keskusrikospoliisin, suojelupoliisin tai liikkuvan poliisin päällystöön kuuluva viranhaltija, lyhyessä säilöönotossa myös rajavartiolaitoksen vähintään majurin arvoinen upseeri. Säilöönottopäätös on käsiteltävä käräjäoikeudessa viimeistään neljän vuorokauden kuluessa sen alkamisesta ja sen jälkeen päätös on uudistettava oikeudessa kahden viikon välein. Käytännössä tuomistuin yhtyy aina poliisin vaatimukseen säilöönoton jatkamisesta (Streng, 2000). Säilöönoton kestolle ei ole säädetty takarajaa. VAHO:n selvityksessä (2000) keskimääräinen säilöönottoaika oli 22,3 vuorokautta.lähde?
Säilöönottoyksikkö on laitos, joka toimii säilöönotettujen ulkomaalaisten sijoituspaikkana. Suomen ensimmäinen säilöönottoyksikkö toimi syksystä 2002 alkaen Helsingissä Katajanokan entisen vankilan tiloissa. Nykyään säilöönottoyksikkö toimii vastaanottokeskuksen yhteydessä Helsingin Metsälässä vanhassa toimistorakennuksessa ja Joutsenossa. Kaikkien säilöönottoyksiköiden hallinto siirtyi Maahanmuuttovirastolle vuoden 2017 kuluessa.[4]
Katso myös
- Säilöönottoyksikkö
- Turvasäilö
- Internointi
- Ihmisoikeudet
- Liikkumisvapaus
- Liikkumisvapauden rajoitus (psykiatria)
Lähteet
- ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Laki päihtyneiden käsittelystä 461/1973 finlex.fi. Edita. Viitattu 13.4.2017.
- ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Ulkomaalaislaki 301/2004 finlex.fi. Edita. Arkistoitu 28.4.2017. Viitattu 13.4.2017.
- ↑ Vastaanottokeskukset migri.fi. Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 28.4.2017. Viitattu 28.2.2017.
- ↑ Maahanmuuttoviraston toiminta- ja taloussuunnitelma 2018-2021 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 29.2.2017.