Sōjutsu

Tässä artikkelissa käsitellään Sōjutsu:n aihetta eri näkökulmista, jotta asiasta saataisiin laaja ja täydellinen näkemys. Analysoidaan Sōjutsu:een liittyviä historiallisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja tieteellisiä näkökohtia, joiden tarkoituksena on tarjota lukijalle yksityiskohtainen ja rikastuttava yleiskatsaus. Erilaisia ​​mielipiteitä ja lähestymistapoja tutkitaan pohdiskelun ja keskustelun rohkaisemiseksi. Tarkoituksena on laajentaa tietoa ja edistää Sōjutsu:n syvempää ymmärtämistä. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan globaalin ja rikastuttavan näkemyksen, joka kutsuu pohdiskelemaan ja kriittiseen ajatteluun.

Sōjutsu (jap. 槍術, sōjutsu) tarkoittaa perinteistä japanilaista keihäänkäyttötaitoa. Japanilaisen keihään (yari) käyttöä opettavia koulukuntia on ollut satoja.

Hōzōin-ryū sōjutsu

jap. 宝蔵院流槍術, Hōzōin-ryū sōjutsu on japanilainen sotataitoperinne eli (koryū) joka on erikoistunut sōjutsuun. Hōzōin-ryūn perusti (jap. 宝蔵院 覚禅房 胤栄, Hōzōin Kakuzenbō In'ei) noin vuonna 1560. In'ei oli buddhalaismunkki Kōfuku-jin temppelistä Narasta, Japanista. Hän oli harjoitellut miekkataitoja Kamiizumi Ise-no-kami Nobutsunan johdolla jonka jälkeen sai opetusta keihäänkäytössä mestari jap. 大膳太夫盛忠, Daizen Daifu Moritadalta, jonka opetuksessa ja valvonnassa kehitti oman sōjutsu -keihäskoulukunnan.[1][2]

Owari Kan-ryū sōjutsu

jap. 尾張貫流槍術, Owari Kan-ryū sōjutsu on japanilainen sotataitoperinne eli (koryū) joka on erikoistunut sōjutsuun mutta omaa myös miekkailua perinnössään. Owari Kan-ryū -keihäskoulukunnan perusti Tsuda Gonnojo Taira Nobuyuki (1654 – 4. heinäkuuta 1698) noin vuonna 1671 kokiessaan valaistumisen vain 16-vuotiaana. Nuoruudessaan hän opiskeli Ito-ryū ja Saburi-ryū keihästyylejä. Owari Kan-ryūstä tuli Owarin provinssin virallinen sōjutsukoulukunta läänin näljännen hallitsijan (daimyō) Tokugawa Yoshimichin määräyksestä.[3]

Owari Kan-ryū sōjutsulle ominaista on yli 3,60-metrisen (12 shakua pitkän) kuda yarin käyttö. Tavallisesta koryū perinteestä poiketen Owari Kan-ryūn harjoittelu aloitetaan ottelu shiai ja pariharjoittelulla jonka hallittuaan harjoittelija etenee terävällä keihäällä yksin tehtävään kataharjoitteluun. Otteluharjoittelussa käytetään samankaltaisia suojavarusteita kuin modernissa jukendossa.[3][4]

Lähteet

Kirjallisuuslähteet

  • Timo Reenpää (toim.): Bu - Samurain ammatti (Hashi 20/1998). Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry, 1998. ISBN 951-98012-1-9
  • Skoss, Diane (toim.): Koryu Bujutsu – Classical Warrior Traditions of Japan. (Vol. 1) Berkeley Heights, New Jersey: Koryu Books, 1997. ISBN 1-890536-04-0 (englanniksi)
  • Skoss, Diane (toim.): Sword & Spirit – Classical Warrior Traditions of Japan. (Vol. 2) Berkeley Heights, New Jersey: Koryu Books, 1999. ISBN 1-890536-05-9 (englanniksi)
  • Oscar Ratti ja Adele Westbrook: Secrets of the Samurai: A Survey of the Martial Arts of Feudal Japan. Castle Books, 1973. ISBN 0-7858-1073-0

Lähdeviittaukset

  1. ↑ Sword & Spirit, Diane Skoss, 1999 s. 87
  2. ↑ The Spears of Hozoin Dave Lowry, Koryu.com. Viitattu 4.6.2017 (englanniksi)
  3. ↑ a b Koryu Bujutsu, Diane Skoss, 1997 s. 75
  4. ↑ The Sliding Yari of the Owari Kan Ryu Hunter B. Armstrong, Koryu.com. Viitattu 4.6.2017 (englanniksi)
"Ki".
Nykyaikana harjoiteltavat koryū- ja bujutsu-lajit